Himmu eli Hilma on torpparin tytär, joka lähetettiin jo kymmenvuotiaana kotoaan Tampereelle, isän sisaren kasvatettavaksi. Fasteri Varonen on kauppiassäätyyn noussut ankara nainen, joka ei oikeastaan haluaisi Himmua vaivoikseen, mutta ottaa kuitenkin.
Koulutkin jäävät puheista huolimatta käymättä ja Himmu päätyy 14-vuotiaana Varosen kauppaan myymään. Kauppa-apulaisen asema on karu, paljon armoa ei heru, ja tytöt lähinnä haaveilevat aviomiehestä, joka heidät kaupasta pelastaisi. Samalla Himmu tuntee syvää velvollisuudentuntoa ja kiitollisuudenvelkaa tätiään kohtaan.
Näitä Himmun ja muidenkin tyttöjen rakkauskuvioita kirjassa sitten pyöritellään ja siinä sivussa kuvataan elämää Tampereella 1890-luvun ja 1900-luvun alkuvuosien kuohuissa. Aikaan osuu helmikuun manifesti ja ensimmäinen sortokausi.
Toista näkökulmaa antaa tamperelainen työmies Kalle Jussi, joka muuttaa Helsinkiin ja osallistuu siellä yhteiskunnalliseen menoon Työmies-lehden toimituksessa, jossa hääräilee myös Matti Kurikka. Nämä jäävät Himmun tarinan suhteen vähän irrallisiksi osiksi, mutta avaavat kirjan yhteiskunnallista näkökulmaa laajemmaksi.
Himmun rakkaudet on maanläheinen kirja, joka tarkastelee yhteiskuntaa sorrettujen näkökulmasta: vähäosaisen työväestön ja kovin osattomien nuorten naisten. Toisaalla on toimeentulevan kauppiaan porvarillinen elämä, joka Himmuunkin vaikuttaa – yhdenlaista elämää luokkarajoilla tämäkin.
Mukava kirja, kaikinpuolin, aikakaudesta ja Tampereen historiasta kiinnostuneille. Himmun rakkaudet aloittaa Tampere-trilogian, johon kuuluvat myös Koreuden tähden ja Ruusuköynnös.