Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Joskus vuosia sitten näin japanilaisen tv-dokumentin hikikomoreiksi kutsutuista nuorista miehistä, jotka syystä tai toisesta olivat syrjäytyneet koulutus- ja työelämästä ja vetäytyivät sitten huoneeseensa vain tietokone seuranaan; japanilaisen kunniakäsityksen myötä häpeilevät vanhemmat veivät heille vaivihkaa ruokalautasellisia.
En osannut silloin ajatella, että tämä ilmiö rantautuisi ennen pitkää myös Suomeen, mutta tietenkin näin on käynyt: suomalaiset eristäytyjät kutsuvat itseään hikkyiksi vastakohtana normoille eli normaali-ihmisille. Käsite on myös laajentunut siten, etteivät suomalaiset hikkyt ole yksinomaan poikia tai hyvin nuoria; on myös naisia sekä niitä, jotka käyvät koulussa tai työssä, mutta vetäytyvät sitten koko vapaa-ajakseen tietokoneen pariin ovet, ikkunat ja verhot kiinni; ruokakaupassakin käydään mieluiten mahdollisimman myöhään illalla, jolloin siellä ei juuri ole muita ihmisiä.
Ari Haasion kirja on aika lailla surullista luettavaa, vaikka eiväthän nämä nuoret osoita syrjäytymistään riehumalla kaduilla tai tekemällä ilkivaltaa, vaan elävät omaa elämäänsä poissa muiden silmistä, tietokonepelien, internetin sekä usein animen ja mangan parissa. Koulutus ja työ eivät useinkaan kiinnosta, koska niissä joutuisi jatkuvasti tekemisiin muiden kanssa. Sama koskee usein myös päihteiden käyttöä ja muuta bilettämistä – perusteinejä saatetaan kutsua bensalenkkareiksi ja siiderivalaiksi.
Mikä sitten johtaa nuoret tällaiseen elämään? Japanilainen yhteiskunta on hyvin erilainen kuin suomalainen ja siellä on käsittääkseni paljon kysymys paikallisesta kunniakäsityksestä, mutta Suomessa suurimpana syynä lienee tuo paholaisen ykköskeksintö, koulukiusaaminen, joka luo yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Kohtalokkainta lienee varsinkin Japanissa esiintyvä itsemurhavaara, jopa itsemurhan ihannointi, ja ovathan tuon surullisen kuolintavan luvut Suomessakin suhteessa suuria. Japanissa on ilmeisesti tehty online-itsemurhia samanaikaisesti yhden tai useamman henkilön kanssa, Suomessa näin ei tiettävästi ole tapahtunut, mutta täällä on saatettu tuntea ihailua ja sympatiaa kouluampumisia
kohtaan. Tämä kertoo ainakin siitä, miten kohtalokasta on koulukiusaaminen ja miten sitä vastaan tulisi taistella kaikin keinoin.
