Yksi perheemme rinnalla pisimpään kulkeneista kuvakirjahahmoista on ilman muuta Pikku hiiri, siis Hiiru. Ensimmäinen Pikku hiiri -sarjan kirjoista ilmestyi 2015, esikoisemme syntyi 2016. Näin onkin hauska yhteensattuma, että esikoisemme ja Hiiru myös aloittivat koulun melko samoihin aikoihin.
Hiiru : Karmea kuvauspäivä on ensimmäinen osa uuteen Hiirusta kertovaan kirjasarjaan. Nyt Hiiru on aloittanut koulun ja hypännyt kuvakirjoista helppolukuisten lastenromaanien sivuille. Pienestä hiirestä on siis tullut keskikokoinen. Samalla sarjan nimestä on pikku pudonnut pois. Kirja onkin juuri sopivaa luettavaa esimerkiksi vastikään lukemaan oppineille eskareille tai ekaluokkalaisille, joille koulu on miljöönä juuri tullut tai juuri tulossa tutuksi. Siis kaiken kaikkiaan hyvä idea.
Karmea kuvauspäivä on tarina yhdestä koulupäivästä. Vaikka päivään mahtuu kommelluksia aamusta iltaan ja vahtimestaria tarvitaan enemmän kuin paljon, päivästä tulee lopulta hyvä. Simo ei vaarasta huolimatta putoa palotikkailta, Orvokin mekko ehtii kuivua ennen valokuvausta, Hiirun pää irtoaa tuolin selkänojan pinnojen välistä ja kuvauksetkin sujuvat hienosti. Jopa Lyly selviää kuumaliimatapaturmastaan säikähdyksellä ja vesirakkulalla. Mikä kaikista tärkeintä: ”Hiiru oli päivän aikana oppinut, että kaikesta selviää, kun pysyttelee rauhallisena.”
Ihan mainio tämä uusi Hiiru-sarja. Jäämme innolla odottamaan seuraavia osia. Pikku hiiri -sarjan kohtalo tietysti huolestuttaa. Onko niin, että se ei enää jatku? No, jos näin on, niin aika aikaansa kutakin, kymmenessä kuvakirjassa kyllä riittää lukemista tulevillekin sukupolville. Onneksi tässä uudessakin sarjassa miltei joka sivulta löytyy myös kuvitusta. Riikka Jäntin ilmeikkäät hiiret ja muut hahmot ovat nimittäin ihan oma juttunsa.