Rikas kolmikymppinen tyhjäntoimittaja Bertie Wooster elelee Lontoossa miespalvelijansa Jeevesin kanssa. Bertien elämä olisi huoletonta ja mukavaa — kavereista, viinistä ja tanssista ei ole pulaa — ellei ilmassa väijyisi jatkuvasti hirvittävä uhka: tädit. Jatkuvine vaatimuksineen ja kiristyksineen. Yhä uusine morsianehdokkaineen. Ja pahintahan, mitä voisi tapahtua, olisi joutua naimisiin. Erityisesti Agatha-täti, jonka ruokavalioon kuulemma kuuluvat rikkinäiset pullot, on pelottava vaatimuksissaan. Dahlia-täti on lempeämpi, mutta hänellä onkin takataskussaan maailmanhistorian paras kokki, jonka herkkujen menettäminen olisi Bertielle kohtalokasta.
P. G. Wodehousen luomat Jeeves ja Wooster on kuuluisimpia brittiläisen kirjallisuuden parivaljakoita. Vähän hömelö Bertie ajautuu seikkailuissa yhtenään vaikeuksiin, kuten kihloihin, useimmiten vahingossa ja ilman suoranaista omaa syytään auttaessaan vielä pahempiin pinteisiin joutuneita puupäisiä kavereitaan tai tätien kiristykseen taipuessaan. Lopulta vain Jeevesin ilmiömäinen nerokkuus pelastaa Woosterin pulasta. Tarinoiden perusjuonikuviot ovat teoksesta toiseen melko samankaltaiset, mutta Wodehousen mureaa tekstiä pureskellessaan on oikeastaan vain hauskakin arvata, että koko hirmuinen soppa (joka poikkeuksetta on tuloksena tässä seurassa) saadaan kyllä selviämään.
Jeeves ja Wooster seikkailivat 1990-luvun alkupuolella myös Stephen Fryn ja Hugh Laurien tähdittämässä hienosti onnistuneessa TV-sarjassa, ja ainakin minun on sarjan kovana fanina käytännössä mahdotonta irrottaa kirjan hahmoja ja miljöötä sarjan roolisuorituksista. En kuitenkaan koe tätä minkäänlaisena haittana kirjojen kanssa, tässä tapauksessa tilanne on jopa pikemminkin päin vastoin.
Hiiop, Jeeves jatkaa Kiitos, Jeevesin aloittamaa uusien Wodehouse-käännösten sarjaa. Mukana on ensimmäisen osan tapaan kaksi romaania ja yksi vähän varhaisempi novelli. Nimiromaanissa Hiiop, Jeeves Bertien on osoitettava huomattavaa ylenkatsetta hopeista lehmänekkaa kohtaan ja autettava ystäväänsä Gussieta aviohuolissa, mikä kumpikaan ei osoittaudu erityisen yksinkertaiseksi. Huomenta, Jeeves kuljettaa Jeevesin ja Woosterin kauhujen kylään, jossa poliisi ja partiopojatkaan eivät jätä Bertietä rauhaan hänen yrittäessään järjestää sekä setänsä liikeasioita että ystäviensä rakkaushuolia. Novellissa Bingo pulassa Bertie päätyy murtovarkaaksi ja artikkelikirjailijaksi.
Wodehousen tarinankuljetuksessa juoni jää usein jopa vähän taka-alalle, vaikka siinä vauhtia ja vaaratilanteita piisaakin. Wodehousen peribrittiläinen dialogi on kerrassaan nerokasta ja muutenkin kielikuvissa on ammennettu todella antoisasta pussista ja runsaalla kädellä. Mikä parasta suomalaiselle lukijalle, Kaisa Siveniuksen uusi suomennos on kauttaaltaan upeaa työtä! Tämä on vuoden naurupommi. Näitä ehdottomasti lisää!