”Monien mielestä pahinta, mitä naiselle voi sanoa, on kutsua häntä huoraksi. Miehelle ei ole samanlaista loukkausta. Playboy, casanova, alfauros ja donjuan eivät osu samaan kipukohtaan. Naisiin menevä mies on naistenmies, kun taas miehiin menevä nainen ei ole supernainen vaan jotain ihan muuta.”
Eveliina Talvitien kirja Hieno vai huono tarttuu juuri näihin kysymyksiin. Miksi miestä ja naista määritellään kulttuurissa niin erilaisilla käsitteillä? Miksi nainen leimautuu huonoksi naiseksi siinä missä miestä pidetään vain miehekkäänä? Onko mies edelleen normi ja nainen toiseus?
Hieno vai huono sisältää kaksitoista kirjoitusta, joiden lähtökohdat ovat useimpien tuntemissa historiallisissa tai kulttuurisissa hahmoissa. On vanhatestamentillinen Lilith ja uusitestamentillinen Maria, Egyptin Kleopatra, kuningatar Kristiina, Emma Bovary, Peppi Pitkätossu ja Barbie. Tarinat on siirretty rohkeasti nykyaikaan erilaisia teemoja toteuttaen: ne kertovat vaikkapa taiteilijasta, urheilijasta, transseksuaalista ja menestyvästä liikenaisesta, ja esimerkkihahmoistaan poiketen ne päättyvät positiivisesti. Talvitien naiset eivät jää suremaan tai pahimmassa tapauksessa surmaa itseään, vaan katsovat reippaina tulevaisuuteen.
Rohkaisu ja optimismi ovatkin näiden kertomusten parhaita puolia. Tulevaisuus on naisten, ei nyyhkivien ja lannistettujen, vaan vaikeistakin vaiheista selviytyvien. Tarinoiden päähenkilöt eivät jää naisille asetettujen odotusten vangeiksi; he uskaltavat olla määrätietoisia ja menestyviä.
Totuuden nimissä on sanottava, että kertomukset ovat tasoltaan kovin kirjavia, eivätkä kaikki jaksa kiinnostaa samassa määrin. Lisäksi tarinoiden alussa olevat piirroskuvat ovat mielestäni kovin amatöörimaisia. Mutta kokonaisuudessaan Hieno vai huono on ajatuksia herättävä ja tulevaisuudenuskoa valava kirja.