Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Hugh Howey nousi kartalle Siilo-saagan myötä. Suomessakin kirjat ovat liikkuneet siinä määrin vilkkaasti, että Howeytä on suomennettu enemmänkin. Vuoron on saanut Hiekka, joka paketoi samoihin kansiin viitenä erillisenä lyhyenä tarinana julkaistun sarjan.
Hiekka sijoittuu tulevaisuuteen, jossa vanha maailma on hukkunut hiekan alle. Neljä sisarusta yrittää selviytyä hiekan täyttämässä maailmassa. Kirjan alussa Palmer on ystävänsä kanssa vähän epämääräisellä keikalla hiekkasukeltajana jollekin rosvojoukkiolle. Sukeltajien tehtävänä on löytää Danvar, legendaarinen hiekan alle kadonnut kaupunki.
Projekti kuulostaa hullulta, kaupunki on sen verran syvällä, jos ylipäätään on olemassa, mutta tehtävä muuttuu helpommaksi, kun käy ilmi, että rosvojoukkio on kaivanut satoja metrejä syvän kuilun, jonka pohjalta sukelluksen voi aloittaa. Kuinka ollakaan, Palmer löytää ystävänsä kanssa Danvarin pilvenpiirtäjien huiput hiekan alta – mutta siitä saa alkunsa tiukka annos draamaa.
Hiekkaan sukeltaminen on aika erikoinen idea. Kirjan hiekkasukeltajilla on happilaitteet ja erikoiset sukelluspuvut, jotka saavat puvun lähistöllä olevan hiekan virtaamaan kuin vesi. Hiekkasukeltaminen on hengenvaarallista, mutta tarjoaa huimia mahdollisuuksia, joita pinnalla ei ole.
Hiekka on omaperäisiä piirteitä sisältävä dystopia, ei nyt aivan Siilo-juttujen veroinen tarina, mutta ihan kelpo dystopia kuitenkin. Hiekkainen tunnelma on saatu vangittua hyvin, kirjaa lukiessa hiekka kyllä narskuu hampaissa.
Ainoa tyytymättömyyden aihe on kirjan lopetus. Siinä vaiheessa kun tarina alkaa saamaan todella kiinnostavia käänteitä, sivuja on jäljellä sen verran vähän, että on ilmeistä, että loppu jää joko täysin kesken tai hätiköidään nopeasti. Vähän tämä jää jatko-osaa odottamaan, mutta näyttäisi siltä, ettei Howey ole Hiekan maailmaan sittemmin palannut. Joulukuussa 2014 Howey lupaili jatko-osaa vuodelle 2015, mutta nämä suunnitelmat eivät näytä toteutuneen.
