Eve haluaisi ostaa tallilta omaksi hoitohevosensa, mutta siihen ei olekaan mahdollisuutta perheen rahatilanteen takia. Rahatilanteeseen on luvassa parannusta, kun hän pääsee apulaiseksi tallinsa kesäleireille. Ensimmäiselle leirille osallistuu sitten yksi mielenkiintoinen poika.
Hevoseni, rakkaani on realistinen tallitarina ilman seikkailuja, mukana myös ripaus romantiikkaa. Kirja on vähän rajamailla, onko se enemmän lasten- vai nuortenkirja. Ehkei kuitenkaan ihan kaikkien nuorimpien heppatyttöjen kannata tarttua tähän vielä.
Luen itse nykyään mieluummin näitä yksittäisiä hevoskirjoja, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. Tarina jää kuitenkin sen verran kesken, että tälle ehkä saattaisi olla tulossa jatkoa (toivottavasti). Lisäksi olen viime aikoina tykästynyt enemmän näihin heppakirjoihin, joissa ei ole mukana seikkailuja tai muuten vaan paljon toimintaa.
Tälle kirjalle täytyy antaa plussaa siitä, ettei kyseessä ole kaikkein tavallisin tarina eikä se ole sitä saman vanhan toistoa. Nyt lama-aikana rahahuolet tuntuvat ajankohtaisilta. Onhan se myös vähän tylsää, kun monissa heppakirjoissa kaikilla on oma hevonen, eikä oikeassa elämässä siihen ole monilla mahdollisuutta. Kirja huomioi tässäkin asiassa sen todellisuuden.