Eläköitynyt tuomari Avishai Lazar saa yllättävän kutsun standup-klubille Netanyaan. Kutsuja on koomikko Dovaleh Greenstein ja kun Avishai aikansa miettii, hän muistaa: Dovaleh on tuttu lapsuudesta, neljänkymmenen vuoden takaa.
”Haluan, että katsot minua”, hän tokaisi. ”Haluan, että näet minut, tosiaan näet minut, ja kerrot minulle sitten jälkeenpäin.”
”Kerron mitä?”
”Mitä näit.”
Keikka alkaa kuin mikä tahansa standup-keikka, mutta pian käy ilmi, ettei tässä ihan tavallisella keikalla olla. Vitsejä on vähänlaisesti, mutta sitäkin enemmän on henkilökohtaista tilitystä. Dovaleh on päättänyt pureutua elämänsä traumoihin hämmentyneen yleisön edessä.
Syvälle tässä päästäänkin. Kun keikka ja kirja ovat lopussa, yleisö on enimmäkseen kaikonnut, mutta Dovaleh on antanut itsestään kaiken, paljastanut syvimmän traumansa, jonka uskoo pilanneen koko lopun elämänsä.
Kirja on vaikuttava. Ei ihme, että sen englanninkieliselle käännökselle myönnettiin kansainvälinen Man Booker -palkinto vuonna 2017. Mielenkiintoista on myös kirjan sijoittuminen Israeliin – se tuo oman kiinnostavan vivahteensa, kun Dovaleh lapsuuttaan kuvatessaan kertoo myös israelilaisen yhteiskunnan erikoispiirteistä. Se on virkistävää vaihtelua, kun muuten lukee pitkälti kotimaista, pohjoismaista tai angloamerikkalaista kirjallisuutta.
Ei tarvitse olla standupin ystävä nauttiakseen tästä kirjasta. Vitsitykitystä ei ole luvassa, vaikka Dovalehilta jokunen hyvä vitsikin lohkeaa. Tälle keikalle kannattaa lähteä.