Seitsemäs palkkionmetsästäjä Stephanie Plumista kertova kirja jatkaa aiemmista teoksista tutulla linjalla yhdistäen viihdettä, mustaa huumoria, jännitystä ja rakkautta. Stephanie saa kirjan alussa tehtäväkseen napata kiinni isoäitiään tapaileva vanha, puolisokea mies, jolla tosin on kyseenalainen mafiamenneisyys. Stephanie saakin huomata, ettei Eddie de Choochin oikeuden eteen saaminen ollutkaan niin helppoa kuin hän kuvitteli, minkä lisäksi Eddie ampuu puolisokeaksi varsin näppärästi. Lisäksi tapaukseen tuntuu liittyvän jonkin kadonneen esineen etsiminen, minkä seurauksena myös ihmisiä katoilee. Pian Stephanie huomaakin uponneensa tapauksen selvittelyyn kaulaansa myöten.
Samalla kun Stephanie metsästää rikollisia, hänen äitinsä järjestelee häitä Stephanielle ja tämän miesystävälle. Stephanie ei kuitenkaan ole ollenkaan varma haluaako itse asiassa naimisiin. Lisähaasteita asiaan tuo palkkionmetsästäjä Ranger, jonka apua Stephanie kiihkeästi tarvitsee, mutta joka asettaa avun saamiselle varsin erikoisen ehdon: Stephanien on avun vastineeksi vietettävä yö hänen kanssaan.
Herttaseiskan ja muiden Stephanie Plumista kertovien kirjojen asettaminen johonkin tiettyyn kategoriaan on hyvin hankalaa, sillä kirjoista löytyy vähän kaikkea. Jännitystä ja kiperiä tilanteita riittää jännityksen ystäville enemmän kuin tarpeeksi, mutta palkkionmetsästys hoidetaan nokkelan sanailun ja rakkauselämän kiemuroiden ohessa.
Parasta kirjoissa ovatkin hulvattomat henkilöhahmot, joiden seurassa lukuelämys ei käy tylsäksi. Stephanie on jännityskirjallisuuden sankarittarien joukossa virkistävä poikkeus, sillä hän osaa nauttia elämästä. Sen että autot tuppaavat räjähtelemään, oma nimi on useammankin rikollisen tappolistalla ja kotiin murtaudutaan jatkuvasti, pystyy Stephanien taktiikalla kestämään herkuttelun, uusien kenkien tai uuden kampauksen avulla.