Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Minna Maijala on kirjoittanut yhden tämän kevään mielenkiintoisimmista elämäkerroista. Maijalan teos Hellä, herkkä, hehkuvainen : Minna Canth tarjoaa naisasianaiseen uusia perspektiivejä ja keskittyy purkamaan niitä uskomuksia ja määreitä, joita Canthiin on totuttu liittämään.
Teos on jo neljäs Canth-elämäkerta, ja Maijala käy teoksessaan keskustelua aikaisempien elämäkertojen ja Canth-tutkimuksen kanssa. On todella mielenkiintoista huomata, miten monet Canthiin liitetyt uskomukset perustuvat Lucina Hagmanin vuonna 1906 julkaisemaan elämäkertaan. Sen tavoitteena oli korostaa aatetta eli nostaa Canth naisasialiikkeen esikuvaksi ja tulkita hänen elämänsä tuohon kuvaan sopivaksi, vaikka samalla syntyi vääriä tulkintoja. Maijala oikoo esimerkiksi sen käsityksen, että Canthin avioliitto olisi ollut onneton. Kirjeitä ja muita aikalaislähteitä käyttäen Maijala selvittää, millainen Minna Canth oli henkilönä ja kirjailijana, miten hänen tuotantonsa on syntynyt ja miten hänen teoksensa suhteutuvat aikalaiskirjallisuuteen.
Teoksen ensimmäinen osa käsittelee Mina Johnsonin lapsuutta, avioliittoa Ferdinand Canthin kanssa sekä leskeyden aikaa kauppiaana ja kirjailijana. Lukijalle esitellään niin Canthin tärkeimmät ystävät ja tukijat kuin vihamiehetkin. Maijala on kahlannut läpi valtavan määrän aikalaislähteitä saadakseen kasaan kattavan kuvan henkilöstä nimeltä Minna Canth. Selviää, että vaikka hän oli työssään ahkera ja säntillinen, hän oli myös boheemi ja aina valmis hulluttelemaan. Canth herätti pahennusta seurustelemalla vilkkaasti myös nuorten miesten kanssa, sillä Canthin salonki oli avoinna kaikille, joilla oli intoa palaviin keskusteluihin. Canthin kautta Kuopioon levisi uusia aatteita ja yhteiskunnan uudistamiseen pyrkiviä yhdistyksiä, mikä riitautti hänet erityisesti kirkonmiesten mutta myös muiden valtaapitävien, kuten Kuopion kuvernöörin Alexander Järnefeltin, kanssa.
Toisessa osassa Maijala käsittelee Canthin tuotantoa kahdesta näkökulmasta käsin: Ensin analysoidaan Canthin draamallista tuotantoa ja sitten teosten kokeellista psykologiaa. Kyseessä on teoksen tieteellisin osio, sillä kirjallisuustieteilijä Maijala on väitellyt tohtoriksi juuri Canthin tuotannon psykologisesta ihmiskuvasta. Hän nostaa teksteistä esiin uusia puolia, selvittää yhteyksiä Canthin teosten ja muun aikalaiskirjallisuuden sekä aatevirtausten välillä ja analysoi myös Canthin vähemmän tunnettuja tekstejä.
Viimeisessä osassa käydään läpi Canthin aatoksia naisasialiikkeestä, uskonnosta ja psykologiasta sekä sairauksista. Canth sairasti seitsemännen lapsensa syntymän jälkeen nykyään synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi kutsutun oireyhtymän ja kärsi lopun elämänsä heikoista hermoista. Maijala kuvaa erittäin mielenkiintoisesti sitä, miten aikalaiset kokivat sairaudet ja miten niitä oli tapana kuvata. Tuolloin puhuttiin yleisesti nopeasta aikakaudesta, joka aiheutti erilaisia hermostollisia sairauksia, kuten muodikasta neurasteniaa. Canth luki kansainvälisiä lehtiä ja teki diagnooseja niin ystävistään kuin käytti tietojaan apuna teoksissaan.
Maijala antaa Canthista myös uudenlaisen kuvan naisasianaisena. Hän ei ole sellainen miehiä vihaava despootti, jollaiseksi hänet on viime vuosikymmeninä leimattu. Itse Canth ei kokenut olevansa esitaistelija vaan yksi muiden joukosta. Hän ei edes viihtynyt framilla vaan paransi maailmaa mieluummin Kanttilan keinutuolista käsin. Maijalan teoksesta nouseekin kuva vahvatahtoisesta mutta samalla lämminsydämisestä ja ihmisrakkaasta taiteilijasta, joka kärsi riitelystä ja aikalaiskritiikeistä. Tästä kertoo myös Maijalan teoksen nimi. Lopussa Maijala käy vielä läpi Canthin perillisten myöhemmät vuodet sekä kertoo Kanttilan surullisesta kohtalosta nyky-Kuopiossa.
Hellä, herkkä, hehkuvainen on erittäin tervetullut lisä Canth-tutkimukseen ja suositeltavaa luettavaa kaikille, joita kiinnostaa tutustua naiseen, joka on saanut oman liputuspäivän.
