Melkoinen kulttuuriteko kustantamo Zum Teufelilta julkaista nämä stripit uudestaan kokoelmana. Toki, eihän nykynuoriso muista Hemmoa eikä hänen ystäviään saati sitten tämän isää, Armas Paskiaista. Sarjikset ovat aikaisemmin ilmestyneet Pahkasiassa (1986–1989), Hemmo no 3 -albumissa (1988) ja Potsissa (1989).
Erinomaisen hieno kokoelma, kovakantinen, painojälki erinomaista. Sisältö vielä parempaa. Hemmo Paskiainen, jonka iskä Armas esiintyy tietysti myös mukana, kokee uuden tulemisen. Toivottavasti nuoremmatkin nauttivat tästä. Huumori on lievästi sanoen makaaberia ja vähintäänkin outoa, kakkajuttuja unohtamatta. Piirros- ja tekstijälki vaihtelee mukavan rehvakkaasti. Muutama sivu päivässä pitää ajatukset oudoissa sfääreissä jo pidemmän aikaa. Kaikki törkeät, moraalittomat ja karkeat tarinat tarjotaan samalla kertaa älyttömissä yhteyksissä. Sisällöstä ei sen enempää — paras tutustua itse!
Itse pidän Hemmosta ja Armas-iskästä kovasti ja suosittelen kaikille kotimaisen sarjakuvan ystäville. Aikaisemmin Pahkasikani lukeneena tungen tämän huolekkaasti myös kaikkien oudon huumorin ystävien aivojen etulohkoon ja alitajuntaan mietittäväksi! Jos et tunne Hemmo Paskiaista, et tunne kotimaista sarjakuvaakaan. Hanki ja lue, muista ottaa nenäliina mukaan naurunpärskeitä ja yökötyskohtauksia varten! Veikkaan, että tästä kokoelmasta voi tulla myös keräilytavaraa, painosmäärä ei ole kovin suuri…