Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Syksyn ehdottomiin suosikkiuutuuskirjoihini kuuluu Outi Pakkasen Helmimies. Kun sen sai käsiinsä, oli pidettävä suitset tiukilla, ettei heti olisi lukenut kannesta kanteen. Oli pakko ottaa rauhallisesti, laskea sataan ja lukea sitten ihan vaan sivu kerrallaan ja nauttien. Vähän niin kuin helminauhaa tai rukousnauhaa.
Helmimies käsittelee todella hyvin veljesten välistä suhdetta ja eritoten sitä, kun se ei toimi. Millainen kateus, katkeruus ja kauna voi vallita ja mitä siitä seuraa. Murha! Niin, ja kuka sen teki, niin voin heti kertoa, että ehei, se ei ollut veli. Se, jos mikä olisi ollut liian helppoa ja selvää.
Sarjakuvataiteilija Erik Elman perii huomattavan omaisuuden. Elää silti matalalla profiililla, sillä onhan hän helmimies. Kiltti mies, jolla on ihan ikioma elämä ja joka tuskin tekisi pahaa kärpäsellekään. Hän kuitenkin saa surmansa. Miksi ja kenen toimesta, niin se onkin tämän kirjan helminauhan solmu.
Suku on pahin. Lukija saa tutustua Erik Elmanin velipuoleen Peteriin, joka vaikuttaa olevan umpikujassa joka suuntaan. Peterillä on vaimo, Jannika, joka on järjestyksessä toinen ja varsinainen hempukka. Ex-vaimo Raisa sen sijaan vaikuttaa ihan tolkun ihmiseltä. Lisäksi on muitakin mielenkiintoisia henkilöitä ja heidän aivoituksiaan.
Outi Pakkanen osaa kuviot, hän tuo meille Helsingin ja sen talot kuin tarjottimella, mutta myös ihmismielen, jossa ne kiintoisimmat polut risteilevät. Helmimiehessä on pähkinä purtavaksi, mutta ei mitään niin jännittävää, että kynnet menisivät. Eikä mitään sellaista väkivaltaa, josta tulisi vain paha olo.
Anna Laine tulee vastaan aina välillä uuden koiransa Justiinan kanssa, sillä Justus on poissa. Hän on näiden kirjojen myötä saanut tarpeeksi ikää ja poistunut koirien taivaaseen. Onneksi Annalla on Justiinan lisäksi miesystävänsä poika Elias, jolle on aina mukava kokata, joskin Elias on hyvä oppipoika keittotaidoissa.
Ratkaisu naksahtaa viime metreillä ja on kutkuttavan yllättävä.
