Näistä ihmiskohtaloista on tullut aaveitani. Osa on kuollut, osa loukkaantunut vakavasti. Osaa elämä on kolhaissut niin kovaa, että kipu on tarttunut minuunkin. Osa on menettänyt omaisensa, ehkä isänsä, äitinsä, puolisonsa tai lapsensa. Yhteistä aaveilleni on se, etteivät he ole vain ihmishahmoja. He ovat kokemuksia ja kohtaloita ja niiden minussa herättämiä tunteita, jotka eivät katoa mielestäni. Lähes jokainen työvuoro lääkärihelikopterissa tuo elämääni uusia aaveita.
Lääkärihelikopteri merkitsee enemmistölle ihmisiä toivoa ja sitä, että äärimmäisenkin hädän hetkellä joku minut vielä pelastaa. Lääkärihelikopterista katsoen edessä avautuma maisema ei näyttäydy yhtä toivontäyteisenä. Tähän maisemaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja ensihoitolääketieteen dosentti Heini Harve-Rytsälä vie lukijat kirjassaan Helikopterilääkäri.
Harve-Rytsälä käy helikopterilääkärin työtä läpi vuodenaikojen kautta, koska työssä vuodenajat ovat niin näkyvästi läsnä. Lennon aikana avautuvat maisemat korostovat jokaisen vuodenajan erityispiirteitä ja vuodenaikojen vaihtuvat näkymät tuovat kauneutta ja lohtua työpäiviin, joista lähes jokainen sisältää kuolemaa ja kuoleman aiheuttaman pohjattoman surun kohtaamista. Helikopterilääkäri on ennen kaikkea kirja niistä tunteista, joita helikopterilääkärinä toimiminen lääkärille ihmisenä aiheuttaa. Harve-Rytsälälle vaikeat hetket näyttäytyvät aaveina, jotka ovat aina läsnä mielessä niin työvuoron aikana kuin perheen kanssa vapaa-aikaa viettäessä. Pitkä ura helikopterilääkärinä merkitsee sitä, että aaveita on useita ja kokemuksesta huolimatta niitä tulee säännöllisesti lisää.
Harve-Rytsälä vie lukijan moniin helikopterilla pelastamisen yksityiskohtiin helikopterissa tiiminä toimimisesta niihin tavanomaisimpiin näkyihin, tapahtumiin ja ihmisiin, joita helikopterilääkäri eri vuoden aikoina työssään kohtaa. Kirjaa lukiessa kiitollisuus siitä, että meillä on yhteiskunnassa ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan nämä elintärkeät roolit ja kantamaan niistä tekijälleen aiheutuvat henkiset haavat ja haamut, on todella voimakas. Samalla kirja myös vääjäämättä auttaa ymmärtämään sen, että toivottavasti en tulevaisuudessa kentällä työvuorossa olevaan helikopterilääkäriin koskaan törmää; usein kaikki toivo on jo mennyt ja vaikka toivon kipinä tuossa hetkessä vielä olisikin, niin todennäköisyydet eivät enää olisi minun puolellani.