Jos voimaannut väreistä, uneksit alati uusista sukkalangoista, rakastat kirjoneuleen monipuolisuutta, kaipaat saada ilmaista itseäsi käsitöiden kautta, suurkulutat villasukkia kesät talvet ja vieläpä lahjot kaikki läheisesi sukkapaketein, olemme suorastaan sielunsisaruksia!
Näin Heini Perälä määrittelee itseään ja lukijoitaan, ja uskonkin, että näitä sielunsisaruksia hänelle löytyy. Neulonta on edelleenkin hyvin suosittua, samoin kirjoneuleet – voi olla, että islantilaisten villapaitojen suurin buumi on jo hieman ohi, mutta villasukat ovat aina muodissa.
Heini Perälän kirjan kaikki mallit ovat siis kirjoneuleisia, ja suurin osa polviin asti ulottuvia; onhan luonnollista, että saadakseen kirjokuvion hyvin esille on usein tehtävä vähän pidempi mitta. Kauniitahan nämä polvisukat ovatkin, niiden käytännöllisyydestä en ole ihan varma, mutta joka tapauksessa Perälän malleissa on kaikissa reilusti resoria auttamaan paikallaan pysymistä. Nämä resorit ovat useimmiten hyvin kauniita, esimerkiksi eri tavoin solmittuja palmikkoneuleita. Itse sukat on sitten toteutettu ohuilla tai keskipaksuilla sukkalangoilla, joista kirjoittaja antaa monia vaihtoehtoja juoksumetrien mukaisesti.
Kuvioiden aiheet ovat enimmäkseen luonnosta saatuja: on kukkia, muita kasveja ja tähtiä sekä jokunen perinnekuvio. Eläinmaailmasta oli otettu mukaan sarvipäinen peura Kruununperijä-nimiseksi malliksi, joka minun kierossa mielikuvituksessani muotoutui heti Jägermeisterin mainokseksi. Kovin suurta kieroutta en mielestäni kuitenkaan osoittanut verratessani Perälän Heinikki-nimistä mallia kuuluisan neulesuunnittelijan Niina Laitisen Maatuska-lapasiin, mutta ehkä yhdennäköisyys on vain pelkkää sattumaa.
Joka tapauksessa uskoisin, että Heini Perälästä saattaa tulla yksi Suomen keskeisiä villasukkaguruja, jos hän tulevaisuudessakin suunnittelee lisää kauniita mallejaan.