Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nyt oli käsissä melkoinen järkäle, sillä onhan kirjaan yritetty pakata yhden miehen koko 70-vuotinen elämä. Kiinnosti siis todella tietää, millainen mies on Heikki Silvennoinen. Nyt sain siitä vähän osviittaa.
Minulle Silvennoinen tuli tutuksi tietysti Kummelista. Kun Kummeli aikoinaan 1990-luvun alussa alkoi, muistan miten oli aina kiire kotiin sitä katsomaan. Nauhoitin vielä joka jakson ja yritin kertoa kaikille, jotta taas se tulee, ihan läpeensä hauska ohjelma ja kukaan ei tiennyt, mistä puhun! No, se tuli TV2:lta, kun kaikki hauskuushan tuppasi tulemaan mainoskanavilta. Kummeli saa siis tässäkin kirjassa paljon sijaa, mutta myös se, että ensisijaisesti Heikki Silvennoinen on muusikko, kitaristi. Miten paljon hän on silläkin saralla saanut aikaiseksi, lukuisat kokoonpanot, eri bändit ja muut tulevat esitellyiksi.
Kirjan kirjoittanut Tommi Saarela on kertonut Heikistä kaiken aika lailla avoimen rehellisesti tai ainakin tulee sellainen tunne. Kun puhutaan siitä, miten on tössinyt parisuhteissa, kuinka on ryypännyt ja millainen on, syyttelemättä ketään muita. Kantaa oman ikeensä. Siitä tulee kovin rehti vaikutelma.
Jos on viinan kanssa läträtty, niin korkki meni kiinni jo 30 vuotta sitten. Sydänleikkaus on käyty läpi ja edelleen elämä maistuu ja hymyilee, kun lapset ovat aikuisia ja on lastenlapsia. Jälkipolvi saa myös kirjassa kertoa oman mielipiteensä, samoin Heikin sisko Marjatta. Niin on aina parempi, kun tulee eri näkökulmia. Myös Kummelin heebot pääsevät ääneen.
Pidin kirjasta tavattomasti, koska se avasi niin paljon taustoja, jotka kiinnostavat aina, miten jokin on syntynyt ja mistä! Koska kirja on niin paksu, otin ohituskaistan ja kuuntelin sen. Se kannatti, sillä Jarkko Pajunen on lukenut kertojan osuudet, mutta Heikki Silvennoinen on lukenut minämuotoiset osuudet. Hauskinta ovat ne “välispiikit”, kun hän kuittaa, että “onpas se Saarela kirjoittanut paljon, ettei tätä kukaan jaksa lukea, mut kattokaa ees kuvat!”
Niin ja ne kuvat! Niitä on tosi paljon. Kaksi värikuvaliitettä ja sitten pitkin kirjaa mustavalkoisia otoksia. Varsinainen kuvakirja, mikä on tosi mukavaa, koska on aina kiinnostavaa saada tarinalle sitä kuvamateriaalia.
Paksu, ihana ja erittäin mielenkiintoinen kirja! Lämmin suositus! Voisi nimittäin kiinnostaa muusikoita, Kummeli-faneja ja miehiä, koska tämä tarina on varsin miehinen elämänkerta! Toki naisiakin, koska minuakin….
