Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Into-Kustannus on julkaissut ilahduttavan paljon Venäjää käsittelevää kriittistäkin kirjallisuutta. Nyt vuorossa on toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Tšelyševan ammattitaitoisesti suomennettu teos He seurasivat minua kadulla.
Oksana Tšelyševan tie ihmisoikeusaktivistiksi alkoi raitiovaunussa. Hän osui paikalle, kun Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n juopunut upseeri kieltäytyi maksamasta matkalippua ja alkoi sen jälkeen uhkailla aseella kanssamatkustajia. Jo ennen tätä tapahtumaa Tšelyševa oli ollut tyytymätön: hän oli työskennellyt yliopistossa ja joutunut seuraamaan kuinka nepotismi ja korruptio olivat vallanneet sen.
Tšelyševa käy kirjassaan läpi Venäjällä tapahtuneita terrori-iskuja. Dubrovka-teatterin panttivankidraama ratkaistiin häikäilemättömästi. Viranomaiset käyttivät kaasua terroristien ja panttivankien tainnuttamiseen, mutta lopulta juuri kaasu ja tietämättömyys tappoivat suurimman osan panttivangeista. Yksi teatterikaappauksen uhreista tuotiin sairaalaan yhä elossa, mutta hänet julistettiin kuolleeksi ja kärrättiin ruumishuoneelle. Siellä hän lopulta menehtyi, kylmyyteen. Tapahtumien jälkeen teatterikaappauksen uhrien omaisten vaatimukset tutkinnasta vaiennettiin ja tutkinta jumiutettiin paikoilleen. Tapa on nykyisin surullisen yleinen Venäjällä.
Tšelyševan havainnot Tšetšeniasta ja Beslanin koulukaappauksesta ovat yhtä lailla murheellista luettavaa. Hänen arvionsa Beslanin tapahtumista ovat samanlaiset kuin Masha Gessenin Vladimir Putinia käsitelleessä Kasvoton mies -kirjassa: Beslanin verilöyly johtui suurimmaksi osaksi venäläisten viranomaisten toimista. Koulua ammuttiin ja pommitettiin sumeilematta, vaikka sisällä oli panttivankeja. Viranomaisten sytyttämä tulipalo tappoi lisää panttivankeja. Tšelyševa kertoo, että vuodesta 1999 lähtien Venäjällä on tapahtunut 56 terrori-iskua, jotka ovat vaatineet yli 20 000 uhria. Yhtään iskuista ei ole tutkittu kunnolla.
Tšetšeniaa hallitsevan Ramzan Kadyrovin maine oli jo ennestään verenvärinen, eikä Tšelyševan kirja anna perusteita sen puhdistamiselle. Tšelyševa käy läpi myös toimittaja Anna Politkovskajan murhaa ja sitä edeltäneitä tapahtumia. Politkovskaja murhattiin ”sattumalta” Vladimir Putinin syntymäpäivänä. Venäläisten vallanpitäjien piittaamattomuus laeista on käsittämättömän röyhkeää.
Oksana Tšelyševan kirjan He seurasivat minua kadulla sivujen välistä tihkuu välillä kyllästyminen, turtumus. Toisinajattelijoiden murhat, estelyt, pidätykset ja alituinen valvonta verottavat voimia. Viranomaiset käyttävät myös mustamaalausta estääkseen Tšelyševan ja hänen kaltaistensa toimintaa. Tšelyševa kertoo kuinka eräs siirtolaisia auttavan keskuksen johtaja tuli pyytämään häneltä apua. FSB ahdisteli johtajaa, ja Tšelyševa antoi neuvoja ja lupasi auttaa. Seuraavaksi Tšelyševa näki johtajan televisiossa syyttämässä Tšelyševaa ulkomaalaisten rahojen vastaanottamisesta. Tšelyševa oli yllättynyt ainoastaan omasta välinpitämättömyydestään. Välinpitämättömyyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä Tšelyševa haluaa länsimaiden havahtuvan. ”Lännen täytyy herätä uuteen todellisuuteen ja miettiä, mitä tarkoittaa, kun naapurissa on itsevaltainen jättiläinen”, Tšelyševa kirjoittaa. ”Maailma saattaa joutua katumaan alistumistaan välinpitämättömyyteen Venäjän uuden autoritaarisuuden suhteen.”
Tšelyševa kuvaa kirjassaan He seurasivat minua kadulla elämää jatkuvan valvonnan alla. Teoksen tapahtumia ei kuvata kronologisessa järjestyksessä. Kirjan luvutkin ovat lyhyitä, ajatuksen omaisia. Kun lukujen irrallisuuteen tottuu, kirja imaisee mukaansa. Lyhyiden lukujen ansiosta Tšelyševa saattaa kuvata elämäänsä lyhyinä tuokiopaloina, jotka muodostavat edetessään pelottavan kokonaisuuden koko elämän kestävästä venäläisestä valvonnasta ja valtioterrorin alati vahtivasta silmästä. Sukupolvesta toiseen valtio on tarkkaillut kansalaisiaan ja murhannut toisinajattelijoita. Tšelyševan Venäjä, jossa jokainen vastalause vaiennetaan byrokratialla ja väkivallalla, on kylmäävä ja järkyttävä.