Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jalavan toimittama H. P. Lovecraftin elämäntyön kääntäminen jatkuu kuudennessa kokoelmateoksessa. Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia on sarjan viimeinen osa ja sen kansien väliin mahtuu joukko ennen julkaisemattomia novelleja ja suurempi pino artikkeleita.
Kokoelmasta löytyvät novellit ovat Zealia Bishopin kanssa kirjoitetut Medusan lonkerot ja Hautakummun salaisuus, Adolphe de Castron kanssa kirjoitettu Viimeinen koe ja itsekseen kirjoitetut Riivattu kirkonmies, Sukuhauta ja Oliivipuu.
Nämä ovat erikoinen kattaus novelleja, koska niille on suhteellisen vaikea keksiä yhteistä nimittäjää, Oliivipuun ja Sukuhaudan julkaisuajankohta ajoittuu 1920-luvun alkuun, Riivattu kirkonmies, Medusan lonkerot ja Hautakummun salaisuus on julkaistu vasta miehen kuoleman jälkeen.
Ajan pulp-kirjallisuudella on ollut suuri vaikutus minuun, kun olen ollut nuori. Siksi innostun aina, kun saan aikakauden kirjailijoiden tuotoksia käsiini. Valitettavasti Lovecraftin kokoelman viimeinen osa ei ole sitä parasta antia novellien osalta. Monet novelleista ovat hyvin lähellä b-luokan kauhuelokuvien käsikirjoituksia (esimerkiksi juuri Medusan lonkerot). Se ei minua sinällään häiritse, mutta Lovecraftilta vaan odottaa enemmän.
Kokoelman ydinessee Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa ilmestyi itsenäisenä viime vuonna Vaskikirjojen kauhuklassikoissa. Tämän seuraksi on liitetty kaksi muutakin esseetä: Huomioita kauhutarinoiden kirjoittamisesta ja Muutamia merkintöjä mitättömyydestä. Näistä Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa ja Huomioita kauhutarinoiden kirjoittamisesta ovat molemmat suositeltavaa luettavaa kauhukirjallisuuden kirjoittamisesta kiinnostuneille.
Mukaan mahtuu myös neljä lehtiartikkelia, joiden kautta lukija pääsee kurkistamaan Lovecraftin nuivaan ja superkonservatiiviseen maailmankuvaan.