Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät – erikoinen nimi on muuten peräisin Anton Tšehovin näytelmästä Platonov – on kirjoittajansa, ranskalaisen Maylis De Kerangalin yhdeksäs romaani, joka on voittanut Ranskassa peräti kymmenen kirjallisuuspalkintoa. Tätä ei olekaan vaikea uskoa, sillä kyseessä on harvinaisen intensiivinen ja vaikuttava kokonaisuus.
Nuori Simon Limbres lähtee tovereidensa kanssa surffaamaan, mutta kotimatkalla hän ainoana kolmesta jättää turvavyönsä kiinnittämättä, mikä sitten muodostuukin hänen kohtalokseen kolarin sattuessa. Hänet saadaan sairaalaan, mutta aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa. Vain nuori, vahva sydän sykkii. Simon on aivokuollut, peruuttamattomasti poissa, minkä hänen vanhempansa Marianne ja Sean joutuvat myös kohtaamaan. Samaan aikaan kaukana Pariisissa keski-ikäinen sydänpotilas Claire odottaa sydämensiirtoa, ja kun Marianne ja Sean lopulta kykenevät tekemään päätöksen, Simonin sydän kiidätetään pelastamaan Clairen elämä.
Tässä siis kirjan tapahtumat. Näin kerrottuina ne saattavat kuulostaa yksinkertaisilta ja epädramaattisilta, mutta De Kerangal on onnistunut luomaan niistä tiiviin, trillerimäisen romaanin. Kerronta kulkee preesensissä, mikä sopii hyvin teoksen aikajänteeseen, sillä kaikki kirjassa tapahtuu yhden päivän sisällä. Valokeila kulkee taitavasti henkilöstä toiseen: keskiöön nousivat minulle etenkin Simonin äiti Marianne ja lääkäri Pierre. Kieli on melkein hengästyttävän – tai hengästyneen – hienoa, ehkäpä lukijan pulssi sykkii yhdessä Simonin sydämen kanssa! Osansa tässä kielen ilotulituksessa on tietenkin erinomaisen taitavilla kääntäjillä.
Yhdenpäivänromaani sydämensiirrosta? Nykyranskalainen romaani, jonka kansikuvassa on abstraktin omalaatuinen punainen suherrus? Olinkohan vähän ennakkoluuloinen. Itse asiassa Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät oli yksi parhaista lukukokemuksistani pitkään aikaan. Suosittelen lämpimästi.
