Varsinainen klassikko, kirja on alkuaan julkaistu vuonna 1856. Nuorella, 17-vuotiaalla kirjoittajalla, on tapana maistella apteekkariystävänsä huumeperäisiä tuotteita eri määriä ja kokeilla kaikkea. Tällä kertaa näytteeksi on saapunut erä kunnon hashista, jota toki pitää kokeilla, ensin vain vähän ja sitten lisää.
Eräänä iltana määrä on sopiva ja kokemukset alkavat, lopultakin. Ludlow kuvaa koristeellisesti näkyjään ja tuntemuksiaan, pientä pelkoaan ja muita sattumuksia. Hän matkaa sinne minne haluaakin, ihmismielen tutkimattomille seuduille etsimään lisää… Ystävilleen hän ei juuri asiasta kerro, mutta on huolissaan, huomaavatko nämä jotain erikoista hänen käytöksessään. Näkyjä ja tuntemuksia nuori käyttäjä tässä hakeekin ja haluaa tarjota ne kirjallisena myös muille.
Nämä ovatkin kirjan lähes parasta antia koristeellisuuksineen ja mytologioineen, itämaisine, tuolloin muodikkaine korostuksineen. Kieli on välillä hienostuneen dekadenttia ja näyt tuntuvat menevän omien kuvitelmien puolelle. Kuitenkin, erinomainen teos asiasta kiinnostuneille, myös historiaan ja tapakulttuuriin kiintyneille.
Kirjassa on suomentajan hieno esipuhe, kirjailijan esipuhe ja johdanto, joten luettavaa ja pohjustusta on aivan tarpeeksi. Suositeltavaa luettavaa asiasta kiinnostuneille ja klassikoiden ystäville. Itse pidin tästä, myös kielestä, joka on varsin viehättävää, kunhan siihen jaksaa paneutua rauhassa. Tyylit ja kerronta nimittäin vaihtelevat melko mittavasti kirjan aikana.