Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kämmenen kokoinen ja paksuinen kirjanläpykkä houkuttelee tarrautumaan kiinni, varsinkin kun sen päähenkilöitä ovat Puškin, Gogol, Tolstoi, Dostojevski ynnä muut venäläiset klassikkokirjailijat.
Melkomoisen absurdi anekdoottijutelma onkin Harmsiaadi, jonka lähtökohta ja synnyn sytyttäjä oli aikanaan Kresty-vankilan mielisairaalaan kuollut kuvia kumartamaton Daniil Harms (1905–1942). Harms perusti tavallaan uuden kirjallisuuden lajin, harmsinkin, missä ylikorostunut ’jättiläiskirjailijoiden’ palvonta pudotettiin maan tasalle, samalla ylivertainen ja yltiöesikuvallinen työnsankarneuvostoliittolainen sai rinnalleen vajaita ja epäkelpoja ihmisiä.
Ei moista Harmsin aikana tietenkään voinut kuvata, eivätkä hänen elinaikanaan anekdootit julkipainetuiksi tulleet muuten kuin käsikirjoituskopioina epävirallisen kulttuurin samizdatissa – suullisena kuulomuistina ’kahvilakulttuurin’ kautta leviten kuten muukin ’epäilyttävä’ avantgardeaineisto.
Luennassa oleva kirjanen on lastenlehti Pioneerissa työskennelleen kaksikko Dobrohotova-Maikovan ja Pjatnitskin sepittämää kuvitettua ja kuviteltua vitsi-, pila- ja kaskutehtailua vuodelta 1971. Julki se tuli vasta vuosina 1991 ja 1998. Vain muutamat niistä olisivat olleet lastenlehtikamaa, joten jo siksikin jäivät julkaisematta, saati sitten vähemmän ihmistä sankaroivan tyylinsä takia. Ei neuvostoihminen virallisesti noin hassahtanut voinut olla! Ei ainakaan klassikkokirjailija.
”Leo Tolstoi piti kovasti balalaikan soittamisesta (ja tietysti lapsista). Mutta soittaa ei hän osannut. Toisinaan romaania Sota ja rauha kirjoittaessaan hän ajatteli itsekseen: tän-där-däng-tär-dän-däng-täng!… Tai: bram-pram-dram-dararam-pam-pam!”
********
”Puškin veisaa lalaa! – Gogol ei saa kalaa.”
********
Vajaa sata lyhyenläntää hassahtanutta anekdoottia venäläisistä kirjailijoista, jotka kohtaavat toisensa elävinä, vaikka eri vuosikymmenillä elivätkin. Ponnahtaapa mieleen meidän Lennartimme: yhtä lapsellisen epätodellisia yksyhteen käyviä ajatuksiltaan, sanoiltaan ja töiltään paikoin ovat nuo kuulut kirjailijat AP, NG, LT ja FD kuin muutkin Harmsiaadissa mainitut.
Kirjan kuvitus on mainio, ilman Pjatnitskin piirroksia Dobrohotova-Maikovan monet jutut jäisivät torsoiksi, varsinkin ’ulkovenäläisille’.
Paljon pikatietoa sisältää lopun kirjailija- ja selitysosasto. Näppärä pikkupaketti kertakaikkiaan.