Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Prinsessa Pieni istuu turvassa aarteita pursuavassa linnassaan, mutta mitäs kamalaa ulos hämärään kätkeytyy? Pieni ei ensin pelkää mitään, mutta niin vain hovimarsalkka onnistuu istuttamaan Pieneen pelon ulkomaailmaa kohtaan: siellä on susia, kummituksia, noitia ja ennen kaikkea roistoja, jotka haluavat aarrekammion aarteet ja makkarakellarin makkarat ja leivontatuvan leivonnaiset ja kaiken, mitä Pienellä on.
Pieni saa kuitenkin tarpeekseen pelkäämisestä, avaa kaikki ovat selälleen ja suuntaa synkkään metsään — ja mitäs sieltä sitten löytyykään? Ainakin opetus siitä, mikä maailmassa oikeasti on arvokasta ja tärkeää.
Hämäräkirja on todella kaunis ja omaperäinen satukirja. Lena Frölander-Ulfin taiteilema kuvitus on kokomustaa, väriä ei esiinny kuin kansien kultauksissa. Kuvitus antaa kirjalle erikoisen, joukosta erottuvan ilmeen. Eiköhän se viehätä muitakin kuin gootteja, mutta kirkkaiden värien ystävät saavat luvan katsella muualta. Hauskasti muuten kansi on valmiiksi tyylikkäästi kulunut — ehdin jo ihmetellä, miten kirja oli parissa päivässä noin nuhjaantunut, mutta kuluminen onkin valmiiksi tehtyä. Viehättävää!
Tekstiä täytyy myös kiitellä, se soljuu kauniisti ja on ilo lukea ääneen. Hannele Mikaela Taivassalo on kirjoittanut hienon tarinan ja runoilija Henriikka Tavin suomennos on erinomainen. Aikuislukija tykkää, mutta kyllä Hämäräkirja lastenkin makuun oli. Heti ensimmäisenä päivänä kirja piti lukea kolme kertaa, eikä se varmastikaan jää siihen, kun sekä aikuinen lukija että lapsi näin pitävät. Erinomainen kirja, jota on helppo suositella lämpimästi.
