Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Täysillä mukana elämässä jo vuoden päästä, vaikka neliraajahalvaus, locked in -syndrooma, vei lähes kaiken ulkoisen. Ainoastaan silmien liike jäi jäljelle ja niillä kommunikointi ympäröivän maailman kanssa. Hoitovirhe aivorunkotukoksen hoidossa oli johtanut tähän pysyvään vankeuteen omassa kehossa.
”Järki, tunteet ja täydellinen kehon tunto joka solussa jätettiin.”
42-vuotias kolmen lapsen äiti, eronnut erityisopettaja Saarijärveltä, Marja Korhonen, oli saanut elämän veneeseensä pohjakosketuksen. Joutunut täydellisesti toisten armoille. Nyt kymmenen vuotta tapahtuneesta jo oma elämä omassa kodissa.
Tämä otsahiirellä kirjoitettu Häivähdyksiä-kirja, joka julkaistiin 26.10.2014 sairastumisen kymmenvuotispäivänä, siitä mitä on tapahtunut, että tähän ”normaalitilaan” on päästy. Enkelileegio avustajia ympärillä, tietysti, mutta silti oma elämä, oman tahdon mukainen, ulkomaanmatkoineen kaikkineen.
Onpa seurattavaa hänen elämänsä, sivu sivulta. Hyvä ettei käynyt niin kuin Marja meinasi: 1.1.2015 Marjan Vuoristorata -blogissaan hän muistelee Facebook-päivitystään kirjan synnyttämisen ajoilta: ”Olen nyt NIIIIN kypsä marja tähän kirjaani, että olen valmis polttamaan koko paskan ja ajaa vielä varmuudeksi traktorilla tuhkakasan päältä!!!”
Katkeraa ripitystä hoitovirhelääkärille ja viivyttävälle hoidolle – sitähän se aluksi on. Kiitosta kuntoutusväelle Käpylässä sekä kaikille hyville hoitajille, läheisille, ystäville. Byrokraatit sosiaalitoimessa, vammaisasumisessa ja vähän siellä sun täällä saavat vaihtaa levyä ja näkökantojaan, kun Marja on matkalla omanlaiseensa elämään.
Ensimmäisenä esteenä tietenkin on oman kommunikoinnin perillemeno.
Silmät siihen tarvitaan ja kirjaintaulu. Kyllä erityisopettaja keinot keksii. No se kirjaintaulu, jolla avustaja liikuttaa sormeaan ja Marja räpäyttää ripsiään. Onhan silmillä kirjoitettu ennenkin, lukekaapa vaikka ranskalaisen moottoripyöräonnettomuudessa henkiin jääneen Jean-Dominique Baubyn kirja Perhonen lasikuvussa.
Sitten tulee tietokonenäppäimistö ja otsahiiri. Kommunikointikanava maailmaan on siinä! Ihminen on oman onnensa, onnellisuutensa seppä kuuluu fraasi, jonka olen ajatellut kuuluvan vain menestyneiden huulilta, mutta mutta. Tässä kirjassa sen kuitenkin lausuu kovia kokenut ja arkipäivään päässyt oman kehonsa, muttei oman mielensä vanki.
Vahva nainen, valtavan vahva, sisukas nainen tämä Saarijärven Marja, kuin Paavo – meille kaikille uskoa antava, toivoa jakava: ei niin pahaa hallaa ettei poutapäiviä edessä!