Sami käy isoäitinsä Amalian luona kylässä talvilomallaan lapioimassa lumet pihatieltä. Pihalla Sami näkee erikoisia jalanjälkiä, jotka johtavat ovelle. Amalia kertoo, että kylässä kävi kauppias ja näyttää Samille, mitä osti, kunhan Sami vain lupaa olla kertomatta kenellekään.
Amalia on ostanut kellon. Erikoisen vanhan taskukellon. Sami kertoo siskolleen Liisalle, ei voi olla kertomatta, sen verran outo koko juttu oli.
Samin ja Liisan kaveri Joni, jonka isä pyörittää osto- ja myyntiliikettä, tunnistaa kellon sveitsiläisen kelloseppä Victor Vallonin tekemäksi. Jonin isoisä, omituinen Alpertti, osaa kertoa kellosta vielä enemmän, mutta varoittaa lapsia olemaan sekaantumatta asiaan…
No, eiväthän lapset tietenkään voi jättää asiaa sikseen. Kellokauppias paljastuu melkoiseksi kelmiksi ja käy ilmi, että Amalia on suuressa vaarassa ja että lasten on ryhdyttävä toimiin Amalian pelastamiseksi. Edessä on yllättäviä vaaroja, ennen kuin kaikki on taas hyvin.
Pieni, tiivis Haavekauppias on taianomainen seikkailukertomus. Se on jonkinlainen varoitus liiallisen haaveilun vaaroista. Haavemaa kuulostaa ihanalta paikalta, mutta haaveisiin uppoutuminen ei ole hyväksi kenellekään.