Kaikenlainen neuleperinne on Virossa huomattavan rikasta. Monet meistä ovat ihailleet vaikkapa Tallinnan vanhassa kaupungissa myynnissä olevia käsitöitä. Neulonnan harrastajat tuntevat hyvin myös erään tämän perinteen kauneimmista edustajista, haapsalulaiset neulotut huivit. Näillä lumoavan ihanilla ohuilla valkoisilla shaaleilla ja huiveilla on historiaa takanaan jo 1800-luvulta alkaen. Nyt Minerva-kustannus on ilahduttanut käsityön ystäviä julkaisemalla laajan teoksen shaalien historiasta, työtavoista ja yksityiskohtaisista työmalleista.
Shaalien malleista suurin osa on lähtöisin luonnosta: lehtiä, kukkia, oksia. Erityisesti kielomalli on tullut tutuksi: siinähän kauniit nyppyrivit muodostavat kielon kukinnot. Shaalit ovat aina joko suorakaiteen tai neliön muotoisia ja niitä koristaa jälkeenpäin lisätty reunapitsi. Mallit on toteutettu unelmanohuista valkoisista tai luonnonvalkoisista villalangoista; lopputulos on niin kevyt ja ilmava, että sen voi pujottaa vaikka sormuksen läpi.
Historia- ja tekniikkaosuuden jälkeen kirjan pääosan muodostavat itse mallikuviot, joista on annettu selkeä valokuva ja ruutumalli. On kuitenkin sanottava, että haapsalulaiset shaalit ovat kaikkea muuta kuin nopea- ja helppotekoisia. Ne vaativat kärsivällisyyttä, taitoa ja kykyä lukea ruutumalleja. Mutta tämän haasteellisen työn tulos onkin sitten arvokas: oikeanlaisesta langasta neulottuna shaalista tulee kuin arvokas perintökoru, joka voisi olla omiaan vaikkapa talvimorsiamen asustuksena.
”Kun harteillani on ohut ilmava Haapsalun shaali, tunnen olevani kuin taikaviitan suojaama”, sanoo virolainen ruokakirjailija Anni Arro. Ja kyllä nämä shaalit ja huivit ovatkin taianomaisen kauniita.