Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä kirja kertoo miehestä, jonka nimi on Malte, Malte Haapajahaapa (ent. Haapa o.s. Haavikko). Mistä moinen nimi, se selviää kun lukee kirjan.
Malte on mielenkiintoinen persoona. Mies jolle on helpotus menettää työpaikka ja vaimo. Näin Malte itse kertoo.
Vaimon lähtö osoittautui Maltelle samanlaiseksi oudoksi helpotukseksi kuin työpaikan menetys.
Kirjassa on myös kertoja, joka kertoo Maltesta, joka kieltämättä on erikoinen, ei millään muotoa sekoitu massaan, koska ajattelee lähes kaikesta hieman poikkeavasti. Kun Malte joutuu ihan vaan vahingossa mielenosoitusporukkaan ja siellä tappeluun ja mätkii ihmisiä turpaan muiden mukana, hän joutuu putkaan.
Minä olen syyllinen. Syyllinen ihan kaikkeen siihen mihin syyllistä tarvitaan. Se on niin vapauttavaa!
Olli Sarpon teksti on niin upeaa suomen kieltä, että jos sitä lukisi ääneen, jokainen sana olisi hyvin artikuloitava, lausuttava alusta loppuun selkeästi, kunnioittaakseen tekstiä. Vaan kun tulee replikointia, niin se onkin jo sitten ihan muuta, lähes sitä, että jos on pienessä nirvanassa uppoutunut lukemaan, niin replikointi herättää kuin ukonilma, että mitä hittoa nyt tapahtuu.
Malte istuu oikeudenkäynnissä syytettyjen penkille, mikä on riemastuttavaa luettavaa. Ei ollenkaan niin lakisääteistä, koska tilannekuvat ovat Malten näkövinkkelistä.
Haapajahaapa kertoo Malten lisäksi puista, haavoista, haavikosta, metsästä ja siitä seurauksena paperin teosta, mitä se on? Malte liikkuu Myllykoskella, josta paperitehdas on lopetettu jo vuosia sitten. Miten suojella puita ja tehdä silti niistä paperia, josta tehdään muun muassa kirjoja, joita voimme lukea?
Kirjassa on vain 129 sivua, mutta niin täyttä tavaraa, että yhtään sanaa ei ole liikaa, ei ole sorruttu jaaritteluun, vaan tarina tulee kerrottua hyvin rikkaasti ja elävästi. Uskaltaisin väittää, että yhtään kielioppivirhettä ei voi löytyä. Erittäin nautinnollinen lukukokemus.
