Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Tarinani kertoo eurooppalaisesta identiteetistä, joka on juuttunut kiinni menneisyyteen, ja tuon menneisyyden alennusmyynnistä globalisoituneilla markkinoilla… Siitä tulee rakkauden tunnustus Euroopalle sellaisena kuin se joskus oli. Euroopalle, joka tällä hetkellä on jäämässä viimeisen ja lopullisen barbaarihyökkäyksen jalkoihin sen vuoksi, millainen se joskus oli.”
Näin toteaa Ilja Leonard Pfeijffer (s. 1968) kirjan keskivaiheilla. Massaturismi on barbaarihyökkäyksen yksi muoto, mutta turistit eivät ole syy vaan seurausta jostain vakavammasta, kuten hautajaisvieraat ovat seurausta kuolemasta. Sitä Pfeiffer ilmoittaa haluavansa tutkia kirjassaan.
Grand Hotel Europa on alankomaalaisen prosaisti, esseisti, näytelmäkirjailija Ilja Pfeifferin viides romaani, ja ensimmäinen suomennettu. Teosta on myyty yksin Alankomaissa yli 300 000 kappaletta.
Ei romaani kuitenkaan pelkkää massaturismin, sen syiden ja vaikutusten tutkimista ole. Se on älykäs, kiinnostava ja poleeminen romaani sisältäen monia tärkeitä aiheita, kuten pakolaisuus. Niistä Pfeiffer kertoo ihmisten elämän, keskinäisen vuorovaikutuksen, tekojen ja tapahtumien kautta. Kirjassa on myös faktatietoa ja kuvauksia Euroopan kaupungeista, erityisesti Venetsiasta, monista taideteoksista ja seikkailusta Caravaggion kadonneen maalauksen jäljillä.
Ennen kaikkea kirja on rakkaudentunnustus Euroopalle, sen historialle, taideaarteille, kulttuurielämälle ja väestön monimuotoisuudelle. Euroopassa puhutaan 200 kieltä, EU virallisia kieliä on 24. Grand Hotel Europaan tullut jenkkiläinen pariskunta ihmettelee, miten Euroopassa voidaan tulla toimeen, kun kieliä on näin valtavasti. Heidän kotimaassaan, joka on melkein samankokoinen kuin Eurooppa, pärjää yhdellä kielellä. Eurooppa on jakautunut pieniin valtioihin, ja aina, kun ylittää valtion rajan, kieli muuttuu.
Pfeifferin vetovoimainen kerronta sytyttää rakkauden Eurooppaan myös lukijassa. Mutta se herättää myös huolen. Turismin ja globalisaation myötä paljon hyvää ja kaunista tuhoutuu. ”Euroopasta on tullut ulkoilmamuseo, fantastinen historiallinen teemapuisto turisteille.”
Grand Hotel Europa on myös kertomus Ilja Pfeifferin omasta suhteestaan taidehistorioitsija Clioon. Clio on hänen suuri rakkautensa. Pfeiffer vetäytyy perinteikkääseen ja hiljaiseen Grand Hotel Europaan kirjoittaakseen, jotta voisi ymmärtää ja unohtaa. Vain kirjoittamalla hän voisi tehdä sen.
”Minun oli luotava järjestys muistoihini, jotka olivat ajaneet minua takaa kuin parvi vimmastuneita mehiläisiä ja estivät ajattelemasta selkeästi…minun piti ensin muistaa kaikki mahdollisimman tarkasti. Jos ei muista kaikkea, minkä tahtoo unohtaa, on mahdollista, että ei muista unohtaa kaikkea.”
Kirja on myös kertomus perinteikkäästä Hotel Europasta, sen omalaatuisesta vierasjoukosta, majordomuksesta ja piccolosta. Ihmisten ja paikan kuvauksista huokuu perinteet ja sivistys. Hotellikaan ei ole turvassa nykyajan tuomilta muutoksilta, ne astelevat seinien sisälle uuden omistajan, herra Wangin mukana.
Vielä yksi taso: romaani on kirja kirjoittamisesta. Pfeiffer palaa aika ajoin omaan kirjoittamiseensa, kirjoitusprosessin etenemiseen, kirjojensa kustantamiseen ja markkinointiin.
Monta painavaa ja tärkeää aihetta, kiinnostavia kuvauksia taideteoksista ja -elämästä, eurooppalaisesta elämästä ja ihmisistä. Mielenkiintoinen ja monitasoinen rakenne ja kiehtova kerronta. Erinomaisen ihastuttava, menneen Hotel Europan vanhahtavaan tyyliin sopiva kieli. Loistava suomennos. Mitä muuta voi hyvältä romaanilta toivoa – ehkä pikkuisen vähemmän sivuja!
Lämpimästi suosittelen!