Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
1990-luvun lopulla Kurt Vonnegut teki useita edestakaisia matkoja jälkielämän sinisessä tunnelissa. Häntä avusti kuuluisa patologi ja eutanasian puolestapuhuja Jack Kevorkian, jonka antaman ruiskeen avulla Vonnegut kuoli aina vain sen verran, että ehti tavata jonkun mielenkiintoisen henkilön Pyhän Pietarin pihamaalla. Palattuaan takaisin Vonnegut nauhoitti saamansa jo kuolleiden henkilöiden haastattelut ja lähetti ne New Yorkiin radioasema WNYC:lle. Näistä teksteistä muodostuu hieno pieni kokoelma God Bless You, Dr. Kevorkian.
Kurt Vonnegut oli suuri humanisti ja pasifisti. Ja myös suuri humoristi. Kuolleen henkilön ajatusmaailmaan ja jälkielämään samastuminen ovat ajatuksina juuri sellaisia haasteita, jotka taatusti ovat saaneet Vonnegutin suupielet muikeaan hymyyn ennen kirjoittamisen aloittamista. Mitä Adolf Hitler haluaisi hautakivessään lukevan? Miten Sir Isaac Newton suhtautuu evoluutioon ja suhteellisuusteoriaan? Miksi koiraansa puolustaessaan kuollut Salvatore Biagini oli verrattain tyytyväinen kohtaloonsa?
Mitä vanhemmaksi Vonnegut tuli sitä suoremmin hän kirjoituksissaan myös julisti pasifisitis-humanistista elämänvakaumustaan ja henkilökohtaista taisteluaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tämä näkyy tietenkin myös God Bless You, Dr. Kevorkianin haastatteluvalinnoissa. Mukana on monenlaisia ihmisoikeustaistelijoita John Browinsta Eugene Victor Debsiin, kuolemaantuomittuja ja muuten alistettuja. Vonnegutin näkökulma on koko ajan lempeän humoristinen, mutta toisaalta samalla myös vakaasti kantaaottava. Mikä tärkeintä: yllätyksiä ja raikkaita ideoita riittää lähes kaikkiin tarinoihin.
Vonnegutin haastattelutuokiot kuolleiden kanssa loppuivat, kun tohtori Kevorkian tuomittiin Michiganissa murhasta vankeuteen vuonna 1998. Kurt Vonnegut asteli viimeisen kerran jälkielämän siniseen tunneliin keväällä 2007. Jack Kevorkian tuli perässä kesällä 2011. He molemmat ovat nyt taivaassa.
