Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vuosi 1989 oli nuorelle Dan Santatille käänteentekevä. Koulukiusattu ja arka pikkukaupungin poika lähtee koulunsa järjestämälle kolmen viikon matkalle, jonka aikana kierrellään ympäri Eurooppaa. Reissu ei kuitenkaan aiheuta hirveästi innostusta, varsinkin kun mukana matkalla on niitä koulun suosittuja oppilaita. Vastakkainen sukupuoli varsinkin aiheuttaa Danille epävarmuutta, mutta kellepä teini-ikäiselle ei.
Vaisuista odotuksista huolimatta matka kuitenkin avaa Danin silmät isommalle maailmalle ja lukuisille uusille kokemuksille: ensimmäiselle Fanta-juomalle (joka oli Euroopassa suosittu, mutta amerikkalaisille tuolloin vielä vieras), ensimmäiselle eksymiselle vieraassa kaupungissa ja lopulta myös ensimmäiselle suudelmalle.
A First Time for Everything on periaatteessa hyvin simppeli kertomus. Muistelma luokkaretkestä ei sisällä mitään maailmaa mullistavia tapahtumia, mutta Santat onnistuu mestarillisesti luomaan kerronnan, johon lukija samaistuu. Muistelmaa lukiessa tulee väistämättä mieleen lukemattomat omat teini-iän noloudet ja miten maailmoja koettelevia ne aikoinaan olivatkaan. Voiko olla kamalampaa kokemusta kuin pitää puhe teinilaumalle ja vieläpä mokata se kaikkien edessä? Hyrrr… Nuorena vasta opettelee sääntöjä ja muiden ihmisten kanssa toimimista, ja silloin on tärkeämpää kuin koskaan, että omia rajoja uskaltaa kokeilla ja että näistä kokemuksista saa positiivista palautetta. A First Time for Everything on kertomus juuri tästä, miten epävarma nuori voi kasvaa kokemusten myötä ja jopa oppia pitämään itsestään.
Muistelmassa on hieno sanoma, mutta totta puhuen mietin sarjakuvan edetessä, että onkohan sympaattinen tarina vähän liiankin imelä omaan makuun. Kaikki etenee niin sujuvasti herttaista lopputulosta kohti, että eikö tähän nyt saisi edes jonkinlaista maailmantuskaa tai nihilististä eksistentialismia? Kylmiä opetuksia ihmisten vittumaisesta luonteesta? Ei toden totta saa, mutta toisaalta, onhan se mukavaa joskus lukea sarjakuvamuistelmia, jotka ei perustu traumojen purkamiseen. Santatin maailmassa ihmiset ovat loppujen lopuksi mukavia, matkustelu avartaa maailmaa, ja sarjakuvan loppu – johon liittyy tunnettu tennisottelu – onnistuu viimeistään herkistämään kyynisenkin lukijan. Kyllähän maailma useimmiten on oikeastaan ihan kiva paikka, vaikka uutisia lukiessa ei aina siltä tunnukaan.
Toisin sanoen itselleni tämä lukukokemus taisi olla ihan paikallaan. A First Time for Everything palkittiin 2023 nuortenkirjallisuuden National Book Award -palkinnolla ja ihan syystä. Empaattinen muistelma on paitsi hyvin kerrottu, myös hyvin piirretty. Santatin hieman luonnosmainen jälki on ilmeikästä ja ajaa hyvin asiansta. Mukavana bonuksensa sarjakuvan lopussa on kuvagalleria aidoista reissusta otetuista valokuvista. Näitä on ihan hauska verrata Santatin kuvituksiin, vaikka valokuvia ei hirveää määrää olekaan. Varsinkin hyvänmielen luettavaa etsiville A First Time for Everything on oikein nappivalinta.
