Poika nimeltä Fedja-setä karkaa kotoa, koska äiti ei anna hänen pitää löytämäänsä kissaa. Osoittautuu, että kissa onkin erityisen älykäs. Se osaa puhua ja on muutenkin järkevä ja käytännöllinen. Fedja-setä asettuu kissa Matroskinin sekä matkalta mukaan tulleen Musti-koiran kanssa maalle asumaan. He hankkivat lehmän ja traktorin sekä tietenkin keinoauringon talvipakkasia lämmittämään. Monenlaista muutakin he tekevät. Jatkuvana riesana heillä on utelias posteljooni Petshkin, jolle pelkkä postinkanto ei tunnu riittävän.
Eduard Uspenskin lastenkirjaklassikko jaksaa hurmata lukijoita sukupolvesta toiseen. Sen ajaton ja railakas lämmin huumori, herkullinen sanankäyttö ja nokkelat keskustelut huvittavat varttuneempaakin lukijaa. Yllättävien tilanteiden ratkaisu loogisen järjettömästi, täysin ennakoimattomat tapahtumat ja muutenkin hauska kokonaisasetelma pitävät tehokkaasti otteessaan. Lisäksi täydet pisteet on annettava Gennadi Kalinovskin höperölle kuvitukselle.
Yksi miinus kirjalle on annettava: ainakin äitini mukaan Fedja-sedän lukeminen iltasaduiksi lapsille on hivenen hankalaa. On vaikea lukea ääneen, kun on koko ajan itse tikahtua nauruun.
Fedja-sedän tarina jatkuu muissakin kirjoissa kuin vain tässä yhdessä. Otava on julkaissut yli 500-sivuisen kovakantisen kokoelman nimeltä Fedja-setä, jossa on yksien kansien välissä viisi muutakin myöhempää Fedja-sedän seikkailua. Kuten yleensäkin, alkuperäinen teos on jatko-osiaan parempi, mutta on niissä muissakin tarinoissa kieltämättä tenhovoimaa.