Eva on kirja, joka tarttui minuun, koska sen tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin, joka on minulle se kaikkein tutuin. No tietysti sitä luki sillä silmällä, että missä ja mitä, onko jotain minulle tuttua, ja olihan siellä.
Silti, kirjan voi lukea kuka tahansa, ei ole väliä paikalla, vaan sillä mitä tapahtuu ja kenelle ja milloin. Tapahtumat voisi sijoittaa oikeastaan mihin tahansa kaupunkiin.
Eva tulee Pietarista tätinsä, Lena Johanssonin luokse, koska hänen isänsä on kuollut. Sitä ennen Evan äiti on mennyt omille menoilleen. Matias, joka on Evan isän ystävä, saattaa Evan turvallisesti perille ja lähtee sitten takaisin Pietariin hoitamaan asioita. Alkuperäinen tarkoitus on, että Matias tulee hakemaan Evan takaisin Pietariin, kun kaikki on järjestyksessä ja miksi, niin siksi, että he ovat rakastuneita.
Matias kuitenkin kuolee ja Evan on jäätävä tätinsä luokse. Serkkupoika on sietämätön, mutta naapurissa asuu perhe, jonka tyttärestä Eva saa ystävän. Schwartzin perhe on alun perin Saksasta ja heillä on kolme lasta. Maria on se Evan ystävä, ja Kristian on pojista nuorempi ja kohtalokkaampi. Vanhin pojista, Karl, seurustelee Evan tädin palvelustytön, Hildan kanssa.
Tarina etenee hyvin ja loppua kohden jännittyy, koska tulevat vuodet 1917–18. Eräänlainen näkemys tulee tässäkin kirjassa, joka saa lukijan niin otteeseensa, että kun kirja loppuu, jää odottamaan, että mitäs nyt. Ihan mielellään lukisi lisää juuri tutuksi tulleista ihmisistä.