On kulunut vuosia siitä Italian kesästä, jolloin nuori Elio hullaantui amerikkalaisesta Oliverista. Kutsu minua nimelläsi oli André Acimanin pakahduttavan kaunis kertomus rakkauden kaiken täyttävästä voimasta. Entä nyt sitten? Etsi minut on menestysteoksen jatko-osa, jossa Aciman palaa Elion ja Oliverin myöhempiin vaiheisiin. Ennen sitä kertomuksen täyttää kuitenkin tarina Elion isästä.
Samuel tutustuu junassa itseään puolta nuorempaan naiseen, Mirandaan, joka on matkalla Roomaan sairaan isänsä syntymäpäivää viettämään. Eronnut ja yksinäinen Samuel on tulossa tapaamaan Eliota, mutta uusi tuttavuus kääntää asiat päälaelleen. Vieläkö ikämieheksi jo itsensä laskevalle Samuelille voisi koittaa uuden rakkauden aika? Himo ja heittäytyminen tunteiden vietäväksi täyttävät Samuelin ja Mirandan mielet.
Elio puolestaan kaipaa yhä Oliveria, mutta myös hän heittäytyy rakkauden kyytiin, kun hän tapaa kirkkokonsertin yhteydessä itseään huomattavasti vanhemman Michelin. Oliver puolestaan huomaa, että avioliitto ei sittenkään ehkä ollut oikein, kun se yksi ja oikea kutsuu.
Etsi minut ei onnistu ihastumisen ja rakkauden kokonaisvaltaisuuden kuvauksessa edeltäjänsä tavoin. Se kärsii näkökulmien moninaisuudesta. Jos tarkoitus oli kuvata Elion ja Oliverin paluuta yhteen, miksi täyttää kirjan alkupuoli tarinalla Samuelin uudesta elämästä? Toisaalta alkupuoli on tarinana huomattavasti jälkipuolta onnistuneempi – siinä tavoitetaan jotain siitä hulluudesta, johon silmitön rakastuminen vie.
Kaunistahan André Acimanin teksti on, ja romanttisten hetkien kirjoittajana hän on erinomainen. Mutta aidon ensirakkauden voi kokea vain kerran.