Äiti, se kaikille ensimmäinen ja läheinen ihmiskontakti. Kaikki se, mistä rakkaus ja läheisyys alkaa. Näin se on ja näin sen kuuluisi olla, mutta mitä jos ei ole?
Leena Korppoo on tarttunut aiheeseen, josta on vaiettu kautta aikojen, koska niin vain on, että äiti on aina äiti ja lapsi on lojaali vanhemmilleen, sattui sitten mitä tahansa. Niistä johtuvia juttuja sitten yritetään kursia kokoon vuosien mittaan keinoilla millä hyvänsä.
Korppoolla ei ole huono äitisuhde, vaan hän on psykologina ammattinsa puolesta törmännyt näihin äiti-lapsi-suhteen ongelmiin, kun äiti on etäinen ja kylmä. Toki sellaiseen on syynsä ja tässä kirjassa paneudutaan siihen, mitkä ne ovat ja mitkä ovat seuraukset.
Usein on vain se ajatus, että ”Äideistä parhain”… Vaan kun on sitten monia syitä, miksi äiti ei ole se parhain, ei kykene olemaan äiti, joskus jopa ei halua olla äiti.
Kuinka moni ei ole koskaan uskaltanut kertoa, millaista se on voinut olla, kun ei olekaan kotona se ihana, pullantuoksuinen äiti, joka kaikilla muilla on? Tämä kirja antaa äänen monelle, jotka ovat uskaltaneet kertoa omista kokemuksistaan, omasta lapsuudestaan; uskaltaneet tuoda julki, että kaikki äidit eivät osaa olla äitejä.
Etäinen äiti on sohaus asiaan, josta on vaiettu todella pitkään ja uskon, että tästä kirjasta on apua monelle, joka ei ole vaan uskaltanut aiemmin mitään kertoa.