Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
1960-luvun lopun kesät olivat kauniita ja aurinkoisia, avioliitto tuore ja ihana. Pieni boheemius tärkeää, ystävät läheisiä ja yöt kiihkeitä. Kunnes jotakin tapahtui, rakkaus loppui, mies löysi uuden suhteen ja alkoi rankka eroprosessi. Taistelu lapsista ja tapaamisoikeuksista, miehen uuden vaimon kummallisuudet ja oman elämän repeäminen sekä hallitsemattomuus. 1970-luvun puolivälissä alkoi erohelvetti, joka jatkui päivästä päivään ja vuodesta toiseen.
Tavallaan tämä on jokapäiväinen tarina. Rumaksi ja lähes sietämättömäksi asian tekee lasten käyttäminen välineenä ja taistelukeinona avioeron eri tilanteissa, toisen vanhemman mitätöinti ja vallankäyttö, jopa harvinaisen kekseliäs pelottelu. Selväksi käy, että avioerosta kärsivät kaikki, eniten lapset. Lasten tuskaisia ajatuksia ja pelkoja käydäänkin läpi ahdistavan tarkasti. Tapaamisoikeudet, eri vaatteet ja ruokavalio ”toisessa kodissa”, minuuttiaikataulut ja erilaiset kasvatusmetodit saavat pienen Saran välillä lähes luhistumaan, mutta kuitenkin pitämään huolta pikkuveljestään.
Kirja on hyvin todenoloinen kertomus eräästä erosta, jossa syyttelyt osapuolten välillä ovat julmia ja tarkkoja — tuntevathan he toisensa jo avioliiton ajalta erittäin hyvin, myös ne heikoimmat kohdat joihin iskeä tarkasti. Rahalla ei kaikkea saa, mutta sekin helpottaa. Luokkayhteiskuntakin ja sen vaikutukset tulevat esille. Varakas anoppi avustaa Sinikkaa eron aikana ja sen jälkeenkin, mitä taas Jokke, oma poika, ei hyväksy eikä halua. Hän ei myöskään halua tavata äitiään kuin erittäin harvoin, lähes pakosta. Eron jälkeinen ihmissuhdesoppakin tulee selkeästi kerrottua eli kuka on kenenkin puolella, sillä puolueeton ei saa eikä voi olla kukaan pariskunnan entinen yhteinen ystävä.
Kirjan rakenne kulkee eri kertojien ja aikakausien mukana luontevasti, ymmärtäen ja tallentaen tilanteita ja tunteita. Dialogit tallentuvat hetkinä, välillä erittäin tarkkoina ja julmina. Miehen osuus jää melko vähälle, hän on vain hemmoteltu lapsi hamaan aikuisuuteensa asti. Uusi vaimo taas on itsekeskeinen luonnonmukaisuutta kannattava, suustaan yllättävän törkeä ja lähes lapsivihamielinen ja kärkevä syyttelijä. Tärkeänä kulkee anopin ja miniän hyvä suhde — kun ennen upea ja kaiken järjestävä anoppi vanhuksena makaa masentuneena mielisairaalassa, vain miniä käy tapaamassa häntä säännöllisesti. Aikajana on melkoinen, mutta se ei tunteiden ja tunnelmien kuvausta vääristä.
Kirja on toisaalta tavanomaisen avioeron kuvaus, osaltaan taas lähes dokumentinomainen esitys. Hyvä ja aidon tuntuinen vaihtoehto ulkomaisille koristelluille erokuvauksille. Tämä kertoo melko tavallisesta suomalaisesta arjesta sekä sen raadollisuudesta, jos sitten hyvistä ja kauniistakin hetkistä. Suosittelen avioerosta toipuville, sen kokeneille ja siihen valmistautuville, tässä on eräs tarina aiheesta. Ei ehkä kaunis, mutta tällainenkin ero voi olla.