Kirjan nimi kertoo oikeastaan kaiken, sillä tämä opus kertoo pariskunnasta nimeltä Erkki ja Kerttuli. Siis pääasiassa, sillä eivät he ihan yksin saa temmeltää.
Erkki Surakainen on melko tavallinen suomalainen mies, aarporaaja, naimisissa Kerttulin kanssa jo yli kolmekymmentä vuotta. Ajeli Samaralla, kunnes vaihtoi sen Kiaan. Erkki myötäilee, vähän kaikkea ja etenkin Kerttulia, sillä vaihtoehtoja ei ole.
Kerttuli, runsaasti ylipainoinen kotirouva, määrää kaapin paikan ja todella reippaalla otteella, niin ettei kenelläkään ole vastaan sanomista, siis ei voi olla. Kerttulilla on siis ohjakset käsissä ja todella tiukat.
Kerttulin ja Erkin elämää värittää Kerttulin äiti, hiukan viinaan haksahtava, menneitä hurjia nuorempia aikoja välillä muistellen, topakka täti-ihminen. Lisäksi Kerttulin vanhapiikasisko, jonka elämään on saatava säpinää, mieluummin miehen muodossa. Värikkäin persoona on Kerttulin veli Teuska, joka pääsee välillä hullujen huoneelta lomalle ja mihinkäs muuanne kuin Surakaisille.
Kun tarinaan lisätään vielä naapurit, insinööripariskunta, niin keitos alkaa olla valmis hämmennettäväksi. Yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä, kun käydään läpi koko perisuomalaisen elämän arkinen kirjo.
Nenonen on tämän tarinoinut tyylilleen uskollisena, joten vakavasti tätä ei kannata lukea. Jos taas haluaa heittää aivot narikkaan ja viihtyä alatyylisen tekstin parissa ja nauraa, samalla kun ymmärtää sen suomalaisuuden perimmäisen ajatuksen, niin silvuplee, parisuhdekauhun klassikko on valmiina.