Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ne lukijat, jotka etsivät kirjoista glamouria ja positiivista ajattelua ja hurmaavan kauniita henkilöhahmoja, katsokoot luettavakseen jotain muuta Stina Jacksonin kirjan kohdalla. Mutta niille, joille on tärkeää esimerkiksi henkilöhahmojen aitous, lohduttoman miljöön uskottava kuvaus sekä piinaava psykologinen jännitys, löytävät tästä varmasti omansa.
Kirjan keskiössä on Pohjois-Ruotsin kuvitteellisen Ödesmarkin peräkylässä asuva perhe: tyrannimainen, karkea Vidar-ukko, hänen tyttärensä Liv ja Livin teini-ikäinen poika Simon. Livin äiti, kaunis Kristina, on lapsivuodepsykoosin seurauksena surmannut itsensä, eikä Simonin isästä kerrota mitään. Vidarista kulkee pahantahtoisia juttuja pitkin kylää: hän on kuulemma naapureita huijaamalla kerännyt miljoonaomaisuuden, joka lienee kätkettynä tuvan kassakaappiin, hän kun ei pankkeihin luota. Tämä vanha Vidar-käppänä on yksi vastenmielisimpiä hahmoja, joista olen vähään aikaan lukenut, mutta toisaalta hyvin uskottava eikä sitten kuitenkaan yksiselitteisen paha: hän haluaa suojella omiaan, Liviä ja Simonia, kaikelta siltä, mitä uskoo ulkopuolisen maailman heille tekevän. Liv, jonka silmin suurin osa tarinaa nähdään, ei myöskään ole mikään äitivainaansa kaltainen hehkeä kaunotar tai omia oikeuksiaan vaativa uskalikko, mutta hänessä on kuitenkin jossain piilossa sekä jonkinlaista vihaa ja taistelunhalua ja toisaalta loputonta lojaalisuutta sekä isäänsä että poikaansa kohtaan.
Mielenkiintoisia hahmoja kirjassa riittää muitakin, esimerkiksi keskeiseen rooliin nousevat hampunkasvattajaveljekset Liam ja Gabriel, joista edellinen yrittää kuitenkin liikuttavalla tavalla huolehtia esikouluikäisestä tyttärestään, jonka narkkariäiti huitelee jossain muualla. – Ja jollain tavalla liittäisin näiden päähenkilöiden joukkoon sen Pohjois-Ruotsin kyläpahasen miljöön, joka on kaikella lailla lohduton ja harmaa, ihmiset likaisia ja huonohampaisia, pihoilla roikkumassa eläinten raatoja ties miksi, on kärpäsiä ja hyttysiä ja suovettä ja räyskyttäviä sekarotuisia piskejä joka pihassa.
Kirjan tapahtumat vyöryvät eteenpäin kuin kesytön virta: mitä hyvänsä voi tapahtua ja sitten lopulta tapahtuukin: murha tietysti, mutta löytyykö oikea syyllinen ja saadaanko hänet vastuuseen teoistaan? Jackson osaa taitavasti venyttää yllättävän ratkaisun ihan romaanin loppuun asti. Moni kysymys jää vastaamatta, moni ihminen muuttuu ja myös aika moni jää ennalleen. On selvää, että päähenkilö Livin elämä kuuluu niihin, jotka muuttuvat, eihän kirjassa mitään jännitettä olisi ilman sitä, mutta senkin tapa tulee suurehkona yllätyksenä sekä hänelle että lukijalle.
Pidin kovasti Stina Jacksonin esikoisteoksesta Hopeatie, mutta tätä Erämaata arvostan ehkä vieläkin enemmän. Kirjailija on kehittynyt ja löytänyt oman, aidon ja alkuperäisen äänensä. Suositeltavaa luettavaa siis kaikille psykologisen jännityksen ystäville; turhalla väkivallalla ei kirjassa mässäillä, vaan pahuus asuu ihmisten sisimmässä, josta se sitten pursuaa epätoivon hetkinä ulos. Niin todellisen tuntuista, niin uskottavaa.
