Kirjan koko hengästyttävä nimi The Equation that Couldn’t Be Solved : How Mathematical Genius Discovered the Language of Symmetry kertoo, mistä on kyse: yhtälöistä, matemaattisista neroista ja symmetriasta. Tämä rönsyilevä kirja aloittaa symmetriasta, siirtyy siitä yhtälöihin ja niiden ratkaisuihin, kertoo kahdesta matemaattisesta nerosta, esittelee ryhmäteoriaa ja yrittää lopuksi vetää langat kasaan.
Kirja on suoraan sanottuna aika sotkuinen, mutta kiehtova. Toisen asteen yhtälöt ja niiden ratkaiseminen kaavalla on tuttu juttu yläasteen matematiikan tunneilta. Kirja kertoo, miten kolmannen ja neljännen asteen yhtälöiden ratkaisukaavat löydettiin ja käsittelee pitkään kestänyttä työtä viidennen asteen yhtälöiden ratkaisukaavan löytämiseen.
Siitä päästään notkeasti nuoriin neroihin. Kirja kertoo norjalaisen Niels Henrik Abelin ja ranskalaisen Évariste Galois’n elämäntarinat. Molemmat elivät samoihin aikoihin, olivat nuoresta pitäen matemaattisia neroja ja kuolivat kumpikin nuorina. Molemmat yrittivät löytää kaavaa viidennen asteen yhtälöiden ratkaisemiseen.
Abelin ja Galois’n työstä syntyi ryhmäteoria, matematiikan ala, joka käsittelee ryhmiä ja niille tehtäviä operaatioita. Ryhmäteorian avulla saatiin tolkkua viidennen asteen yhtälöihin ja moneen muuhunkin asiaan — se oli muun muassa erittäin tarpeellinen työkalu Albert Einsteinille yleisen suhteellisuusteorian todistamisessa.
Tätä kautta Livio harhailee käsittelemään kosmologiaa ja säieteoriaa, jonka taustalla symmetria kummittelee vahvasti. Lisäksi pohditaan hetken verran symmetriaa evoluutiopsykologian näkökulmasta. Tuloksena on melkoisen sekava opus, jossa on kuitenkin sen verran punaista lankaa, että lukija pysyy jotenkuten mukana. Kyllä tästäkin taas jotain uutta oppi ja valaistui.