Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Iloiselle mielellehän näistä tulee jo pelkästään kuvia katsellessa. Tosin varovainen on oltava iloitessa, koska mistä sen tiedät vaikka tuokin kuva uusin normein jossain vaiheessa joutuu tuomittujen listalle – halventavana.
On se kun satujakaan ei enää uskalla riemumielin lukea!
Liioittelen. Tarttui liioittelu aina liiottelevasta ja kerskailevasta Sampsasta, heti kirjan ensimmäisestä Sampsa-Ketun älyttömät jutut -tarinasta. Saduista en puhu, sillä satuja perinteisessä mielessä näistä ei ole kuin yksi, mutta sekin sitten sitäkin kauniimpi, rauhallisempi – herttainen, opettavainenkin: Lumihiutaleiden lento.
Kaikissa muissa mennä huidellaan vauhdikkaammin ja ollaan kiinteästi nyky- ja tulevassa-ajassa, jolloin mikään ei ole mahdotonta. Taivaita tavoitellaan, kuljetaan kuut ja marsit. Tavataan höntsäpömppäset kaikkine kujeineen, opitaan heidän kieltään:
– Kaikki tämän plönxiksen kipreät pirstulat vatkataan räpläkkäästi äkämystön sahamuroon!
Noin muuten ilmoitti hömpsästen presidentti Römppö Jere Kirpsakka Hööpö Jepulis Morjens Lätsä Pörö-Pörö Hirmupitkänimi Härdelli Karkkikotelo Lupsakka Töhvänä. Ja riemukos siitä repesi!
Kieliliioitteluilottelua siis.
Ihmekös tuo kun tekijä Ville Nummenpää on tv-Putouksen sketsaajia. Ja kotoisin Riihimäeltä, sieltä mistä Janne Katajakin. Ilmankos höntsäpömppäsiä lukiessani pomppasi Janne Kataja -hahmo mielenviereeni.
Eniten minua hykerrytti kuitenkin se juttu, jossa robotti-Rolle kiinnittyi internetiin ja oppi tulkkaamaan koirien kieltä meille muille. Osa tarinoista on Pikku Kakkosen Satuaarteissa nähtyä.
Että jopas virkisti vanhempaakin lukijaa, joka himona odottaa päästäkseen lukemaan ääneen kirjan tarinoita toiselle polvelleen näinä juhla-aikoina, mikäli korona vierailut suo.
