Jos ja kun luki viime vuonna kirjan Ihmepoika Leon, niin nyt sille on jatkoa. Jos ei lukenut, niin ei haittaa, sillä Enkelin nyrkki on itsenäinen jatko. Ihmepoika Leon oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana (2023) ja voitti sitten Topeliuspalkinnon.
Leon Brown jatkaa toista kautta Hammersmith Unitedin akatemiassa. Lajinahan on siis jalkapallo. Leon pelaa edustusjoukkueessa Takojat ja luulisi, että kaikki on hyvin, kivaa ja mukavaa, kun saa olla rakastamansa lajin parissa ja ystävien kanssa. Vaan eipä ole, sillä Leon joutuu kummallisiin tilanteisiin, jotka osoittautuvat järjestetyiksi. Hänen elämäänsä yritetään kaikin tavoin mustamaalata, saada hänet mahdollisimman epäsuotuisaan valoon. Ne tilanteet ovat niin hyvin kuvattu, että meinaa lukijalla nousta sarvi otsaan, kun sitä on niin mukana ja se myötäraivo painaa päälle.
Joku on kaiken sen takana, että Leonia kiusataan, ahdistellaan, uhkaillaan ja saatetaan huonoon valoon, mutta kuka ja miksi? Miten käy edustusjoukkueen? Kirja kuvaa raakaa peliä ja sitä, miten joku pelaaja on todellakin vain pelinappula, josta mahdollisimman moni haluaa hyötyä.
Jukka Behmin kerronta on niin kiintoisaa luettavaa ja se rivien välistä pirskahteleva huumori, joka ikään kuin vaivihkaa nousee mukaan, on niin raikasta ja sellaista mukavaa lisuketta.
Leon Browin tarinaa haluaa lukea, into vaan kasvaa, miten tulee käymään ja on varsin mahtavaa, että saadaan vielä yksi kirja tätä tarinaa. Miten se päättyy, se jää nähtäväksi.
Tarina kulkee niin jännittävänä, että ollenkaan ei haittaa, vaikka ei ymmärrä juurikaan jalkapallosta tai on olevinaan aikuinen, eikä lukisi nuorten kirjallisuutta, koska tämä kirja on kyllä ihan kaiken ikäisille.