Riina Mattila joutui kaverinsa raiskaamaksi 13-vuotiaana. Tästä jäi pysyvä trauma, joka on vaikuttanut Mattilan elämässä monin tavoin sen jälkeen. Eloonjäämisoppi kertoo siitä, millaista elämä tällaisen trauman jälkeen on ja millaista työtä selviytyminen näin brutaalista vahingonteosta vaatii.
Mattila kuvaa tapoja, joilla trauma on hänen elämäänsä vaikuttanut ja erilaisia vaiheita sen käsittelyssä. Onneksi myös sitä, miten hyvä työterveyspsykologi kuunteli, huomioi ja otti ongelman tosissaan ja ohjasi hoitoon. Asianmukainen terapia siinä vaiheessa, kun aikaa tapahtuneesta oli kulunut riittävän kauan, osoittautui toimivaksi ja toipuminen on edennyt siinä määrin, että tämän kirjankin kirjoittaminen oli mahdollista.
Eloonjäämisoppi sopii erilaisiin tarkoituksiin. Se on kirjoittajalleen varmasti tärkeä vaihe toipumisessa, mutta palvelee myös muita. Siitä on varmasti iloa vertaistukena omien traumojensa kanssa kamppaileville ja traumatisoituneiden läheisille. Se on myös silmiä avaava kuvaus sellaisille, joilla omaa kokemusta aiheesta ei ole.
Kirja on myös tarpeellinen ääni kuoroon, joka vaatii parempaa tukea raiskausten uhreille. Suomessa tehdään yhä pöyristyttävä määrä raiskauksia, etenkin kun arvioiden mukaan vain joka kymmenes seksuaaliväkivallan uhri ilmoittaa asiasta poliisille – tämä luku kertoo karua kieltään uhrien lamaantumisesta ja toisaalta luottamuksesta poliisin mahdollisuuksiin auttaa.
Raiskauskriisikeskus Tukinainen auttaa raiskauksen uhreja. Apua tarjoaa myös trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry.