Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ihmiset saavat maailman tuhoutumaan, sanovat ennustukset. Vain yksi ennustus on erilainen: sen mukaan pieni keitu ja ihmispoika voivat saada aikaan jotakin…
Tämän takia keitu Ella Aura, valitaan mukaan keituagenttikoulutukseen. Ai mikä keitu? No, keijun ja tontun jälkeläinen, tietenkin. Mukaan on valittu ympäri maailman erilaisia keituja, toiset keijumpia ja toiset tontumpia, ainakin ulkonäöltään ja kaikilla on myös erilaisia taitoja ja kykyjä. He ovat myös kotoisin erilaisista ympäristöistä ja kulttuureista. Jokaisella on myös elämässään suuri tehtävä. Hänen pitää suojella parasta ystäväänsä ja omaa ihmistä. Ellalla sellainen jo onkin, jo kauan sitten tavattu Tom Vuori, ihmispoika. Miksi joku sitten haluaisi vahingoittaa Tomia? Mikä on olento, joka haluaa tuhota maailman?
Nagirtunturilla alkaa sitten varsinainen agenttiopetus, joka ei aina ole helppoa. Ellan on todella vaikeaa esimerkiksi venyä, mutta kun sitten tulee tosipaikka eteen hän sekä venyy että kutistuu varsin mallikkaasti. Tätä taitoa tarvitaan varsinkin myöhemmin, kun Ella joutuu todellakin pelastamaan – no ei nyt ehkä ihan maailmaa – mutta ainakin Tomin kinkkisestä tilanteesta.
Ella Auran tuomiopäiväkirja pitää mielestäni sisällään myös sanoman, viestin ympäristön ja luonnon puolesta. Sen monimuotoisuuden ja kauneuden säästämiseksi sekä luonnonkatastrofien välttämiseksi. Tässäkin mainitaan mm. ilmaston lämpeneminen sekä jokaisen ihmisen vastuu, yksilön merkitys sekä yhteisölle että omalle itselleen, mutta myös ympäristölle ja luonnolle.
Kirja on hyvin ja selkeästi kirjoitettua fantasiaa, joka sopii mielestäni kaikenikäisille. Nuorimmille ehkä sen jälkeen, kun vanhemmat ovat ensin lukeneet kirjan ja naureskelleet itseksensä oikeastaan vasta vähän iäkkäämmille aukeneville sanaleikeille. Kielenkäyttö on nokkelaa ja tutun tuntuisia hahmoja vilisee vähän siellä ja täällä; jokainen etsiköön itse hauskimmat jutut! Luonnonkuvaus on kaunista.
Toisaalta koulutettavien vehkeilyt ja edesottamukset ovat hyvinkin inhimillisiä ja muistuttavat tavallisesta elämästä, vaikkakin sitten keitujen sisäoppilaitoksessa. Tämä kirja varmasti kuluu lasten ja nuorten käsissä ja vanhemmat saattavat joutua lukemaan äänensä käheiksi illalla. Voi tietysti olla, että jollakin on jo oma keitu, joka leikkii lapsen kanssa eikä vanhempien tarvitse huolehtia niin paljon iltatoimista…
Elena Mady kertoo nähneensä jo 10-vuotiaasta alkaen unia keituista ja tämä kirja on tulevan sarjan ensimmäinen osa. Jatkoa kannattaa varmasti odottaa, sillä tässä päästään vasta alkuun!