Boris Hurtta on Portin sivuilta tuttu nimi. Olen pitänyt Hurtan novelleista, joten kirjastosta sattumalta vastaan tullut Hurtan esikoisromaani oli pakko napata mukaan. Kyseessä oli varsin mainio teos ja suomalaisena kauhukirjana varsin harvinainen tapaus. Turun lähistöllä olevassa pikkukylässä vallitsee synkkä tunnelma. Kylä näivettyy hengiltä ja konkreettisempaakin hengenmenetystä tapahtuu: grillikioskin pitäjä löytyy vappuna ristiin lävistettynä hautausmaalta.
Kun asiaa aletaan penkoa, paljastuu, että veritekoja on sattunut ennenkin, eikä meno siitä helpota. Hurtta onnistuu virittelemään varsin mainiota kauhutunnelmaa. Kielenkäyttäjänä Hurtta on taidokas, kirjaa on ilo lukea. Vain yksi, melko vakava puute kirjassa tökkii: kirjassa on turhan paljon päähenkilöitä ja usein uuden luvun alku pudottaa lukijan kärryiltä pohtimaan, että kenenkäs kyydissä tässä nyt ollaankaan – tämä tekee rumaa jälkeä tarinan sujuvuudelle.
Kyseessä on kuitenkin kaikinpuolin mainio näyte kotimaisen kauhukirjallisuuden saralta, eikä tätä kirjaa kannata jättää kirjaston varastoon pölyä keräämään.