Olen suorastaan ihastunut A. McCall Smithin kirjoihin Mme Ramotswesta. Tämä Elämän kirkas keskipäivä oli sitä tuttua, herttaista tyyliä, johon olen tottunut ja jota aina odotan joka kirjalta. Kirja ja ne aiemmat kertovat Botswanasta ja alunperin minulla oli kamala ennakkokäsitys, ettei minulla ole mitään tekemistä minkään Afrikan kanssa maan kanssa. Onneksi olin väärässä, sillä hämmästykseni oli suuri, kun huomasin kuinka läheiseltä kirjan ajatukset tuntuivat.
Kirjassa toimii etsivätoimisto, mutta suurta jännitystä kirja ei anna. Ei siis ole murhia tai muita suuria rikoksia. Leppoisaa pohdiskelua ja kivaa arjen toimintaa, samanlaista puuhastelua kuin meilläkin. Jokaisessa kirjassa olen aina innoissani siitä, miten saman suuntaisia ajatuksia se herättää kuin itse on tullut mietittyä.
Tämä kirja ja ne kaikki edelliset ovat suositeltavia luettavia kaikille! Ihania! Mikä parasta, uutta on luvassa…