Eläkkeellä olostaan huolimatta tai juuri sen takia on pohjoismaisen kirjallisuuden professori Merete Mazzarella ollut viime vuosina erittäin tuottelias. Omaelämäkerrallisen kirjoittamisen mestari on nyt koonnut kokemuksensa kirjoittajana ja kirjoittamiskurssien ohjaajana yksien kansien väliin. Elämä sanoiksi on opaskirja kaikille, jotka suunnittelevat omaelämäkerran kirjoittamista tai jotka ovat muuten kiinnostuneet pohtimaan elämää ja sen eri vaiheita sekä vertailemaan kokemuksiaan.
Kirja etenee lineaarisesti alkaen lapsuuden muistelemisesta ja sen tärkeyden korostamisesta päättyen elämän viimeisiin vuosiin. Teoksen kuluessa mietitään erilaisia elämänvaiheita ja ihan lopuksi päädytään vielä elämän ja kirjoittamisen välisen suhteen problematisoimiseen.
Teoksen materiaali voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin Mazzarella avaa omaa kirjoittamistaan ja kertoo erityisesti ensimmäisten, hyvin omakohtaisiin kokemuksiin perustuneiden novellikokoelmiensa syntyprosesseista sekä kyseisten teosten vastaanotosta. Toisekseen Mazzarella esittää lukuisia esimerkkejä kirjoituskursseiltaan, kuten siitä, millaisia harjoituksia hän teettää ja millaisia asioita kursseilla on tullut vastaan. Kolmas osa kirjan materiaalista on erilaisia anekdootteja menneiltä ja nykyisiltä kirjailijoilta, jotka kommentoivat työtapojaan, muistojaan ja niitä ongelmia, joita kirjoittaja työnsä eri vaiheissa kohtaa. Varmasti kirjan kokoajan taustasta johtuen skandinaaviset ja suomenruotsalaiset kynäniekat ovat hyvin edustettuina mutta muitakin toki löytyy.
Kirja on mielenkiintoinen ja antoisa opas, joka toimii varmasti hedelmällisenä innoittajana ja apuna niin aloitteleville kuin kokeneillekin kirjoittajille. Olisin kaivannut kirjan oheen lähdeluetteloa kaikista niistä teoksista, joihin Mazzarella tekstissään viittaa. Sitaattien suomentajat on listattu kirjan loppuun, mutta tekstissä vilisevät lukuisat teokset olisi voinut listata vielä erikseen.
Mazzarellan avoin ja omakohtainen tyyli saattaa ärsyttää jotakuta, minkä kirjoittaja toisaalta itsekin tiedostaa. Tähän teokseen jos mihin se kuitenkin sopii, ja ainahan tekstintekijä kirjoittaa omista kokemuksistaan lähtien, oli aihe mikä tahansa. Kuten Mazzarella toteaa: ”On mahdollista olla syvästi henkilökohtainen ja asettaa itsensä alttiiksi myös silloin, kun kirjoittaa jostain muusta kuin itsestään.”