Hyvän perheen tyttö María del Carmén Huerta löytää uuden elämän yöstä. Hänestä tulee Calin jatkuvien rumbajuhlien keskipiste, joka herättää huomiota kaikkialla missä liikkuu. Koska eletään 1970-luvun alkupuolta, kuuluvat marihuana, kokaiini, happo ja sienet käytännössä jokapäiväiseen ruokavalioon. Marían juhlakierre kääntyy kohti vapaata pudotusta, kunnes dramaattisessa ja väkivaltaiseksi äityvässä loppujaksossa ollaan hallusinaatioden keskellä väistämättömien muutosten edessä.
Kolumbialaisen Andrés Caicedon ainoaksi romaaniksi jäänyt Eläköön rumba! (kirjailija teki itsemurhan heti romaanin ilmestymisen jälkeen vain 25-vuotiaana) on hurmoksellinen kuvaus hetki kerrallaan elävästä nuoresta tytöstä. Kiivaasti kokevan Marían kertomisnopeus on hengästyttävä hänen siirtyessään tapahtumasta toiseen, rumbasta rumbaan. Kaikessa soi musiikki: Rolling Stones, Richie Ray ja monta muuta. Kääntäjä Jukka Koskelainen tavoittaa hikisen suurkaupungin sykkeen hienosti.
Eläköön rumba! on yhdistelmä hurjaa elämää ja häikäisevää kielenkäyttöä. Koko aikuisikänsä romaania työstäneen Caicedon tyyli on hyvin persoonallinen. Vallankin kirjan loppupuolella kirja menee välillä tunteikkaan ja itsevarman nuorukaisen elämänfilosofiseksi julistukseksi. Eläköön rumba! poukkoilee, riehuu, räyhää, naurattaa, itkettää, kuvittelee, hallusinoi, hengittää – yhdellä sanalla sanoen: elää!