Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tunteille ei sijaa, vain asioilla merkitystä. Siinä naistuomarin ohje itselleen oikeudenistunnoissa.
Niinpä tunteet ryöpsähtävät villiin laukkaan sitten kotipiirissä, aina luulosairauksiin ja murhamietteisiin asti: aikooko joku perheenjäsenistä tappaa hänet? Kun kotielämä on mitä on miehen saatua potkut töistä ja aikuisten tytärten karttaessa äitiään. Tai joku tuomituistako hiippailee pihamaalla, viittoilee teillä, näplää autoon vikoja, virittelee lankoja polulle, lähettelee uhkausviestejä, siirtelee esineitä huoneessa… Entä omat syrjähyppyjen jäljet, näkyvätkö?
Panee lääkäriltä kysymään:
– Entä aids? – Onko minulla hiv? – Löytyykö… myrkkyä?
Jännitteitä riittää ja jännitystä, jos niin lukee, ja niinhän trilleriä on luettava, kyllä siinä kylmä kummasti lukijan jos tuomarinkin selkäpiitä raaputtelee. Kun liikutaan muutenkin lain rajoja rikkomassa jo päähenkilö Arjan ammatin takia, käräjätuomari. Monta mielenkiintoista tapahtumaa uralla on ollut, nytkö on vihdoin jonkun tuomitun koston aika.
Selviää kyllä lopussa, mutta sinne ei ole kiirettä, sillä hyvin mielenkiintoista on päästä käräjätuomarin omiin ajatuksiin ja elämään. Niihin lukija pääsee: tavallinen ihminen siellä julkikuoren takana on, säikky, mutta voimakkaasti yhä eteenpäin pyrkivä – tavoitteena laamannin virka. Koti päälle päin kunnossa, perhe-elämä sekaisin.
Puhelin soi. Arja Koski on tukehtumassa työpöydän aanelosiin, työn paljouteen, tuomitun isä soittaa:
– Teidän asemassanne en kävelisi pimeällä yksin.
Kuuluu luontaisetuihin aina silloin tällöin.
Ehdollinen tuomio on käräjätuomari Anneli Poukan neljäs kirja, josta selviää tuomari Arja Kosken suulla monta asiaa, kuten kuinka juristiksi pääsee; miten varatuomarin tittelin saa; miten oikeudessa käyttäydytään. Selviää myös muutama Arja Kosken mielipide siitä, millaisia jotkut syyttäjät ovat; tarvitaanko kaikissa asioissa asianajajia; lautamiehiä, niitä maallikkotuomareita, ylipäätään. Ja ennen kaikkea selviää käräjätuomari Arja Kosken selkeä kanta lain oikeellisuudesta, kun miettii sen yksinkertaista syntymekanismia:
”Ei tuomari saa jumalallista lakia sovellettavakseen. On kaksisataa kansanedustajaa, joilla on omat omituiset, oikukkaat mielipiteensä – nämä ihmiset painavat nappia. Ja niin syntyy laki.”
Mielenkiintoinen kirja vaikkei sitä psykologisena trillerinä lukisikaan, vaan lukisi muulla lailla: mielipiteenä, tietolähteenä, sujuvana kerrontana, faktana, fiktiona, mielikuvituksen lentona ynnä muuna.
Napakka paketti. En olisi uskonut sen vetovoimaan, kun siihen kepillä kokeillen tartuin. Monta kertaa hätkäytti; liki toistui sama tunne kuin Arjalla, joka uhkasoiton jälkeen ilmaisee olotilansa: ’tuli tunne kuin avanto’.
Tunteille siis sijaa paljon – paitsi oikeudenistunnoissa!