Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Dekkari jonka nimi on Dekkari? Mistähän sellainen kirja kertoo, onko se kenties parodia tästä lajityypistä?
No eihän se ollut, vaan ihan normaali jännitysromaani; kirjan nimi tulee rikospoliisi Kari Jontkasta, joka joutuu raskaiden elämänkokemustensa vuoksi vähäksi aikaa hoitoon psykiatriselle osastolle ja siellä hän saa ammattinsa vuoksi lempinimen Dekkari. Mutta sitä ennen kirja kertoo jo hyvän matkaa myös sairaanhoitaja Olavi Lassinasta, joka toimii kokeneena sairaanhoitajana päivystyspoliklinikalla. Lassinalla on vaimo, kaksi poikaa ja uusi omakotitalo, mutta ei elämä hänellekään pelkästään hymyile: hän on jäänyt käden sinnikkäiden kipujen vuoksi koukkuun vahvoihin kipulääkkeisiin, joiden saaminen osoittautuu aina vain vaikeammaksi, mutta apuna on toiminut omalaatuinen lääkäri Neea Blomberg. Omalaatuinen siksi, että tämä on ryhtynyt kiristämään Lassinaa lääkkeillä, eikä tässä ihan pienillä korteilla pelatakaan, vaan lääkäri haluaa Lassinan tekevän vastapalvelukseksi armomurhan. Kun tämä yrittää vastustaa moista toimintaa, seurauksena on matka Jontkan kanssa samalle suljetulle osastolle.
Tässä Mika Kähkösen kirjassa on paljon hyvää. Päivystyspoliklinikka miljöönä oli uskottavasti ja jännittävästi kuvattu, eikä ihme, sillä kirjan etuliepeen mukaan kirjailijalla on pitkä kokemus hoitotyöstä tällä alalla. Lääkäri Blombergin rajut armokuolemakäsitykset saavat perimmäisen selityksensä myöhemmin kirjan edetessä, mutta hän osaa perustella näkemyksiään Lassinalle jo aiemminkin:
”Aina tulee tilanteita, jolloin potilaita ei voi enää auttaa. Lääkitys on maksimissaan, eikä sekään enää tehoa. Solubiologiaa. Kuolema on vain ajan kysymys. Ajan, jota me itsepintaisesti jatkamme. Päätös jättää elvyttämättä on vain kosmetiikkaa. Sen vaikutus kärsimyksiin on mitätön. Vaikeimmat ajat ovat alkaneet jo paljon aikaisemmin.”
Romaanin rikosjuoni on ihan mukiinmenevä, vaikka on siinä paljon epäuskottavaakin. Ajattelisiko poliisi todellakin, että suljetulla osastolla oleva potilaskollega on lavastettu sairaaksi, semminkin kun tämän jutut kuulostavat aika harhaisilta? Lisäksi minua häiritsivät kirjan lukuisat paino- ja tavutusvirheet. Mutta kokonaisuutena aivan luettava kotimainen dekkari.
