Ensimmäisen maailmansodan aatto jossain päin Melanesiaa. Merirosvokapteeni Rasputin poimii veden varasta kaksi nuorta serkusta, joiden rikas ja vaikutusvaltainen suku hallitsee koko eteläistä Tyyntämerta. Vähän myöhemmin merestä löytyy myös Corto Maltese, seikkailija ja merenkävijä, jolla oli nyt käynyt oman laivansa kanssa hieman kehnosti. Corto ja Rasputin työskentelevät saksalaisen sotalaivaston liittolaisena maineikkaan merirosvon Munkin nimissä. Mutta kun maailmansodan laineet viimein pyyhkivät Euroopasta kauas Oseaniaan asti, on itsenäisten seikkailijoiden paettava suurempiensa jaloista.
Suolaisen meren balladi on Hugo Prattin tunnetuimman luomuksen Corto Maltesen ensiesiintyminen. Corto on romanttinen sankari, jonka motiiveista on vaikea saada selkoa. Corto on lämminsydäminen ja oikeamielinen, mutta osaa myös pitää huolen omista eduistaan. Ehkä juuri siksi Corto Maltesesta on helppo pitää, vaikkei hän helppo hahmo olekaan.
Viisaassa esipuheessaan Claudio Bertieri kehottaa lukijaa kiinnittämään huomiotaan Prattin tarinan suvantokohtiin ja varsinaisen pääjuonen kannalta epäolennaisiin yksityiskohtiin. Näissä vaiheissa, joissa pääosassa on lähes aina meri, Pratt viittaa monesti maineikkaisiin kertojavirkaveljiinsä, kuten Melvilleen ja Coleridgeen, ja kertoo legendoja niin Tyynenmeren kansojen historiasta kuin eurooppalaisestakin perinteestä. Ja mahtava, voimakas meri! Sen armoilla kaikki Suolaisen meren balladin sankarit lopulta ovat.
Prattin kuvitus on monipuolista pikkutarkoista piirroksista laveaan luonnosteluun. Aina hän kuitenkin tuntuu valitsevan tarkoituksenmukaisimman tavan tarinankuljetukseen kuvien avulla. Teoksen esipuhetta ryydittää joukko Prattin luonnoksia ja tutkimuskuvia, joihin hän on hahmotellut Melanesian eri kansojen pukuja ja piirteitä, mereneläviä ja muuta asiaankuuluvaa. Mukavaa, että näitäkin piirroksia on lukijalle jaettu. Suolaisen meren balladi on seikkailusarjakuvan klassikko, joka on paitsi jännittävä myös kaunis. Suosittelen!