Kukapa ei olisi kuullut Loch Nessin hirviöstä tai nähnyt lohikäärmettä symbolisena eläimenä jossain yhteydessä. Vedenalaiseen maailmaan sukeltava Con Rit on Isomäen tyylin mukaan vahvasti ympäristöasioiden äärellä pyörivä romaani. Samalla se kuitenkin kasvaa huikeaksi seikkailuksi, jossa ihmisten ja luonnonvoimien suhde on vahvasti tapetilla. Kirja on myös kuin kunnianosoitus merelle.
Päähenkilönä on meribiologi Martti, joka on joutunut pettymään ympäristöasioissa ja ihmissuhteissa. Hänen suuri unelmansa on löytää todisteita merilohikäärmeen olemassa olosta, ja tapaaminen nuoruudenrakastettu Camillan kanssa avaa uusia ovia asian suhteen. Martin ajatusmaailma muodostaa ikiaikaisten kertomusten ja uskomusten ohella kirjalle selkärangan. Suhde Camillaan on hieman ennalta-arvattava, mutta sivujuonteet toimivat.
Ihmis- ja luontokuvauksen rinnalla kulkevat koko ajan vanhat myytit ja uskomukset. Lukiessa huomasi miettivänsä, että mitkä niistä perustuvat havaintoihin ja mitkä ovat vain tarinaa? Arvaamattomuus onkin yksi romaanin vahvoista teemoista. Ihminen yrittää selvittää luonnon salaisuuksia, ja samalla kuin huomaamattomasti omiaan. Arkku raottuu, mutta avautuu hyvin harvoin kokonaan. Lopussa kirjailija kertoo teoksen taustoja Muutama jälkihuomautus -otsikon alla. Siihen kannattaa tutustua vasta varsinaisen romaanin luettuaan.
Con Rit osoittaa hienosti, kuinka faktan ja fiktion raja voi olla hyvin häilyvä. Samalla Isomäki näyttää jälleen kyntensä kertomalla ympäristönsuojelun tärkeydestä mielenkiintoisesti, mutta liikaa kiihkoilematta. Tällä kertaa se tapahtuu mukaansatempaavan romaanin kautta. Kirjassa on kurkistuksia kauas menneisyyteen, mutta se on myös kirpaisevan ajankohtainen, kuten viittaus Fukushiman ydinonnettomuuteen kertoo.