Vuonna 1967 ilmestynyt Harhakaupunki edustaa Le Guinin tuotannossa varhaisempaa ja vähemmän tunnettua puolta; suomennostakin saatiin odottaa vuoteen 2012. Se ei ole ihme, tarina on pieni ja vaatimaton. Samalla siinä on monia Le Guinille tyypillisiä piirteitä ja tarina sijoittuu Le Guinin laajempaan hainilaisten tarinoiden kontekstiin.
Kirja sijoittuu Pohjois-Amerikkaan, jossa ihmiskunta on hajaantunut pieniin yhteisöihin. Kaiken yllä hallitsevat shingit, näkökulmasta riippuen armeliaat vapahtajat tai petolliset maan sivilisaation tuhonneet valehtelijat. Kirjan päähenkilö on Falk, muistinsa menettänyt mies, jolla on kummalliset, epäinhimilliset kissansilmät.
Kirjan alkupuoli on mielenkiintoinen matka hieman toisenlaisen Pohjois-Amerikan halki shingien kaupunkiin, kirjan nimen harhojen kaupunkiin. Shingien valheet ovat Falkille melkoinen haaste.
Vaatimaton teos ei ole Le Guinin suuria mestariteoksia, mutta taitavan kirjoittajan tasaista työtä.