Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Aina silloin tällöin olen täälläkin haikaillut aikuisille suunnattujen kuvakirjojen perään ja tässä sitä nyt sitten on. Työelämän helvettiin paneutuva Cikada kertoo kaskaasta, joka on seitsemäntoista vuoden ajan uskollisena palvellut työnantajaansa ja palkintona on ollut vain työpaikkakiusaamista ja niin pieni palkka, että sillä ei makseta edes kodin vuokraa. Mitä tapahtuu kun moisesta kelvottomasta työpaikasta jää lopulta eläkkeelle, ilman rahaa ja omaa kotia? Kaskaan raskaat askeleet kaikuvat talon portaikossa – on aika jättää tälle kamalalle maailmalle hyvästit…
Cikadan esittämä visio työelämästä on niin dystooppinen, että kirja on kaikessa kamaluudessaan jopa hauska. Silti, tottahan tässä toinen puoli. Australialainen kirjoittaja ja kuvittaja Shaun Tan on tunnettu surrealistisista kuvakirjoistaan, jotka käsittelevät myös vaikeita sosiaalisia kysymyksiä. Cikada on hyvin lyhyt tarina, mutta se jättää siitä huolimatta tilaa myös tulkinnoille. Työelämän lisäksi tarinan on helppo nähdä kommentoivan ainakin rasismia ja siirtotyöläisten työoloja, kaskas kun on työpaikallaan ainoa kaltaisensa, eikä häntä koskaan hyväksytä osaksi ihmisten työyhteisöä.
Pikanttina yksityiskohtana itse tarina kerrotaan haikurunouden keinoin, mikä vahvistaa omaa vaikutelmaani, että tarina todellakin on saanut inspiraationsa Japanista, salariimanien luvatusta maasta. En minä runoudesta sinänsä mitään ymmärrä, mutta haikujen tiivis ilmaisu on aina vedonnut minuun, ja kerronnallisena ratkaisuna se toimii tässä tapauksessa oikein mainiosti.
Kirjan kuvitus puolestaan on aivan uskomaton. Melkein kokonaan harmaan sävyissä toteutetetussa kuvituksessa käytetään kekseliäästi sommitelmia ja valon ja varjon kontrasteja hyväkseen. Lopputulos on tunnelmallinen ja luo vaikutelman terävien kulmien korporaatiokulttuurista, jossa kaikki inhimillinen on vierasta. Onneksi Cikadan luettuaan ei tarvitse olla aivan maansa myynyt, kirjan viimeinen kuva on upeaa värien ja luonnon harmoniaa – toivo ei sittenkään ole kuollut. Hieno ja omaperäinen kirja, jota kelpaa suositella ainakin aikuisille ja ehkä jopa lapsille.
Arvostelu on kirjan ruotsinkielisestä versiosta.
